Lähes joka toinen suomalaisyritys on joutunut talousrikoksen uhriksi kahden viime vuoden aikana. Maailmanlaajuisessa talousrikollisuutta käsittelevässä selvityksessä 46 prosenttia vastanneista suomalaisyrityksistä ilmoitti joutuneensa talousrikoksen kohteeksi.
Maailmanlaajuisesti vastaava luku on 43 ja Länsi-Euroopassa 38.
Rikoksista aiheutuneet suorat tappiot olivat maailmanlaajuisesti tuntuvat, yli 4,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Suomalaisyrityksistä vajaa kolmannes arvio menettäneensä talousrikosten vuoksi kahden viime vuoden aikana välittöminä vahinkoina 250 000-1 000 000 dollaria.
Yritysten kohtaamat talousrikokset ovat olleet muun muassa varojen väärinkäyttöä, kirjanpitopetoksia, lahjontaa, korruptiota ja rahanpesua. Tyypillisimmin rikoksen motiivina on tarve ja ahneus.
Tilaisuuksia väärinkäytöksiin löytyy esimerkiksi yrityksissä, joissa valvonta on heikkoa. Eniten väärinkäytöksiä havaittiin yrityksissä, joissa oli tapahtunut vähintään yksi fuusion, yritysoston tai henkilöstövähennysten kaltainen merkittävä rakennemuutos.
Vaikka talousrikoksen uhriksi joutuneiden yritysten osuus on sangen suuri, eivät suomalaisyritykset näytä uskovan uhriksi joutumisen mahdollisuuteen. Kolme neljästä vastaajasta piti talousrikoksen kohteeksi joutumista kahden seuraavan vuoden aikana epätodennäköisenä tai hyvin epätodennäköisenä.
Tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita tarjoavan PricewaterhouseCoopersin maailmanlaajuinen talousrikollisuustutkimus tehtiin nyt neljättä kertaa. Joka toinen vuosi tehtävässä tutkimuksessa oli tällä kertaa mukana 5400 yhtiötä 40 eri maasta.
Suomi oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Kyselyyn haastateltiin yhteensä 80 henkilöä Suomen suurimmista yrityksistä eri toimialoilta.