Oulu Sotilaiden varustautumista pakkasiin aiotaan kohentaa. Oulun aluetyöterveyslaitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan yllättävän moni varusmies palelee tavanomaisissa sotilastehtävissä aika ajoin jopa niin paljon, että hänen suorituskykynsä heikkenee tuntuvasti.
"Suorituskyvyn merkittävä aleneminen alkaa keskimääräisen iholämpötilan laskiessa alle 28 asteen. Tutkimuksen mukaan kyseisen raja-arvon alapuolella oltiin 20 pakkasasteen lämpötilassa jopa 60 prosenttia toiminta-ajasta", kertoi dosentti Hannu Rintamäki Oulun aluetyöterveyslaitokselta häntä itseäänkin hämmästyttäneestä tutkimustuloksesta.
Sotilaiden jäähtymistä estämään kehitellään kaiken aikaa uusia, nykyistä tehokkaampia varusteita. Vuodelta 1991 edelleen käytössä oleva taisteluasukokonaisuus on toki vieläkin käypä oikein käytettynä, mutta uusien tutkimustulosten pohjalta suunnitellaan ja käytännössä jo testataankin entistä ehompaa varustuspakettia. Se valmistuu hankintakuntoon vuonna 2005.
Samalla tehostetaan koulutusta siten, että sotilaat oppivat löytämään oikean tasapainon varustautumisessaan.
Sotilaan toimintakyvyn turvaamista kylmässä on selvitetty puolustusvoimien tilauksesta Oulun aluetyöterveyslaitoksella vuodesta 2000 lähtien, ja nyt 12 osatutkimuksen kokonaisuus on saatu päätökseen. Aluetyöterveyslaitos ja Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta esittelivät tutkimustuloksia Oulussa keskiviikkona. Samalla alkoi kaksipäiväinen asiantuntijaseminaari, jossa pohditaan keinoja saada tutkimuksen tulokset käytäntöön.
"Esimerkiksi sotilaan käsinejärjestelmän pitäisi muodostua monikerroskäsineestä. Siinä on lapanen liipaisinsormella ja aluskäsine kontaktikäsineeksi tarkkaan työhön. Lisäksi tarvitaan kalvollinen talvisormikas kosteisiin oloihin ja äärikylmän rukkanen erikoiskäsineeksi kovalla pakkasella", luetteli sotilaan vaatetusvarusteista vastaava talousvarikon päällikkö everstiluutnantti Erkki Tulppala.
Soveltamalla kerrospukeutumisen ajatusmallia myös jalkoihin voidaan kosteuden hallintaa parantaa.
Terveydellisiä rajoituksia kylmässä selviytymiselle aiheuttaa muun muassa astma. Tutkimuksen mukaan astmaattisia oireita oli palvelukseen astuneista varusmiehistä joka viidennellä. Heille pakkasen ja rasituksen yhdistelmä aiheutti eniten oireita."Voimakkaasti oireilevien astmaatikkojen palveluksen aloitus olisikin syytä ajoittaa kesään", sanoi Pohjoisen maanpuolustusalueen ylilääkäri lääkintäeversti Ari Peitso. Hänen mukaansa terveystarkastuksia olisi syytä ainakin jonkin verran näiltä osin uudistaa.
Pääesikunnan koulutusosaston päällikkö eversti Erkki Nordberg ei myöntänyt, että sotilaiden kylmettyminen heikentäisi varusmiesten koulutusta talvioloissa. Sen sijaan hän totesi aikaa tärvääntyvän entisiä aikoja enemmän siihen, että varusmiehille joudutaan neuvomaan kylmässä selviytymisen aakkoset.
Nordberg piti tätä osoituksena kaupunkioloissa kasvaneiden nuoren eräänlaisesta uusavuttomuudesta. "Tällä porukalla olisi käynyt talvisodassa huonosti, ikävä kyllä", hän naurahti.
Taisteluasu muuttuu
Sotilaiden taisteluasukokonaisuuden ilmiasu muuttuu täysin lähivuosien aikana. Sotilaat saavat muun muassa uuden kantojärjestelmän, ja maastopuvuille tulee entistä nykyaikaisempi ja viholliselta suojaavampi kuosi.
Uusia varusteita ja niissä käytettäviä materiaaleja kehitellään ja testaillaan parhaillaan muun muassa Oulun aluetyöterveyslaitoksella. Tehtävä on vaativa, sillä varusteiden käyttöolosuhteet vaihtelevat noin 30 lämpöasteesta 40 pakkasasteeseen.
Jo sotilaiden testattavana on muun muassa kinnas, johon on lisätty nyörit hukkaanmenon estämiseksi.
"Kintaita menee hukkaan huomattavia määriä. Pikkulasten hanskoissa käytetty karkunaru estää kintaan putoamisen, kun sotilas ottaa sen kädestään", selvittää materiaalipäällikkö Heimo Lamberg talousvarikolta.
Hänen mukaansa sotilaan uusi taisteluvyö on liivinmallinen ja kevyt. Sen taskuja voidaan siirrellä käyttäjän mukaan, oli hän sitten oikea- tai vasenkätinen. Nykymallissa taskut ovat kiinteät, ja vaikkapa ajoneuvoon mentäessä koko liivi täytyy riisua pois.