Usean vuorokauden tunturissa vaeltavat "Lapinhullut" ovat yhä pienempi osa Lapin luonnossa retkeilevistä. Heidän rinnalleen on tullut kasvava määrä päiväretkeilijöitä, jotka haluavat palata juoksevan veden ja keskuslämmityksen huomaan yöksi, ja mieluiten vielä omaan mökkiin.
Lapin yliopiston luontomatkailuprofessorin Seija Tuulentien mukaan oman mökin tai lomaosakkeen ostaminen on selvästi nouseva ilmiö Lapissa. Moni etelä-suomalainen ostaa Lapista mökin jopa kolmanneksi asunnoksi eteläisemmän kesämökin ja kodin rinnalle.
Tuulentien mukaan Lapin asunto ostetaan nimenomaan siksi, että sieltä voidaan tehdä päivän kestäviä vaellusretkiä luontoon. Lapin yliopisto on tutkinut mökkien omistajia muun muassa Pallaksen ja Ylläksen alueilla.
"He ovat olleet esimerkiksi Pohjanmaalta, Kainuusta ja Turun seudulta. Heidän ikärakenteensa on ollut aika korkea, mutta on joukossa paljon lapsiperheitäkin", Tuulentie kertoo.
Oman mökin käyttö ei Tuulentien mukaan rajoitu Lapin sesonkeihin, syksyn ruskaan ja kevään hiihtoladuille, vaan mökkiä käytetään ympäri vuoden ja pitkiäkin aikoja kerrallaan. Tuulentie puhuukin mökkiläisistä "osa-aikapaikallisina".
"Tutkimuksessamme haastattelimme erästä perhettä, jossa äiti asui ja retkeili kahden lapsen kanssa useita kuukausia Lapin mökillä, ja isä kävi sieltä käsin töissä Etelä-Suomessa."
Lapin mökeillä viihtyminen näkyy Tuulentien mukaan myös tilastoissa. Niiden mukaan siellä vietetään enemmän aikaa kuin Suomen kesämökeillä keskimäärin. Mökkejä myös rakennetaan hänen mukaansa nyt enemmän Lapissa kuin Etelä-Suomen suosituilla mökkiseuduilla.
Kansallispuiston palveluilla kysyntää
Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa on seurattu reppuselkäturistien määrän hyytymistä paikalleen 90-luvulta lähtien.
"Meillä käy vuosittain noin 150 000 kävijää, joista vain noin 10 000 yöpyy puistossa vähintään kaksi yötä. Vielä 1970-luvulla puolet kävijöistä oli vaeltajia", puistonjohtaja Yrjö Norokorpi kertoo.
Kansallispuistossa retkeily ei ole kuitenkaan menettänyt viehätystään. Kävijöiden määrä on kasvanut Norokorven mukaan 70-luvulta jopa kuusinkertaiseksi. Retkeilijöiden odotukset ja toiveet ovat vain muuttuneet.
"Tämä näkyy siinä, että rakennettujen reittien ja tulipaikkojen kysyntä on noussut."
Norokorven mukaan päiväretkeläisten määrän kasvaminen on voinut vaikuttaa myös siten, että nk. tosivaeltajat ovat siirtyneet kulkemaan erämaihin.
Professori Seija Tuulentie ja puistonjohtaja Yrjö Norokorpi osallistuivat Saariselällä järjestettävään Lapin erilaisia maankäyttömuotoja käsittelevään tutkimusseminaariin torstaina.