Moni ostaa väärät lenk­ki­ken­gät

Testissä pärjännyt huipputossu ei sovi kaikille, vaan voi aiheuttaa jopa vammoja

Lentopalloilija Mikko Marttila tuli ostamaan uusia juoksukenkiä. Testi urheiluliikkeessä osoittaa, miten paino jalassa jakautuu jalkaterän eri osille. Hänellä näyttää olevan taipumusta ylipronaatioon.
Lentopalloilija Mikko Marttila tuli ostamaan uusia juoksukenkiä. Testi urheiluliikkeessä osoittaa, miten paino jalassa jakautuu jalkaterän eri osille. Hänellä näyttää olevan taipumusta ylipronaatioon.

Lenkkeilijät tekevät paljon virheitä kenkien ostossa. Vääränkokoiset ja -malliset tossut voivat kostautua vammoina, hiertyminä ja kipuina, jotka sammuttavat juoksukipinän.

"Tapaan usein juoksijoita, joilla on rasitusvammoja, jopa rasitusmurtumia, jaloissa. Yksi syy niihin voi olla vääränlainen kenkä", kertoo fysioterapeutti Satu Siirtola.

Kenkä on lenkkeilijän tärkein varuste, mutta sen valinta on vaikeaa. Kaupan hyllyillä notkuu jopa 40 erilaista vaihtoehtoa, joista osa maksaa yli 200 euroa.

Kallis tossu ei aina ole paras. Lenkkaritestissä menestynyt huippujalkine ei toimi joka jalassa. Kenkä kannattaa valita yksilöllisesti ja usein asiantuntijan avustuksella.

"Yhtä, kaikille parasta lenkkikenkää ei ole olemassa", muistuttaa urheiluliikkeen kenkäosaston vastaava Jani Myyry.

Tyypillinen virhe on ostaa tuettu kenkä turhaan. Erilaiset tuet alkoivat yleistyä kymmenen vuotta sitten. Silloin arvioitiin, että 70 prosenttia juoksijoista tarvitsee tuetun mallin.

Jos lenkkeilijän nilkka joustaa liikaa sisäänpäin, puhutaan ylipronaatiosta. Kiertojäykkä ja vahvasti tuettu kenkä korjaa askellusta.

Jos nilkan normaali joustoliike jää niukaksi ja kuormitus ohjautuu jalan ulkosyrjälle, puhutaan alipronaatiosta, joka vaivaa muutamaa prosenttia lenkkeilijöistä. Silloin kengässä pitää olla vaimennusta ja kiertolöysyyttä.

"Turhasta tuesta voi olla haittaakin. Ainakin puolet juoksijoista selviää neutraalilla kengällä", sanoo Jani Myyry.

Markkinoilta löytyy yhä enemmän myös neutraaleja tossuja.

Epävarma ostaja voi testauttaa jalkansa rakenteen ja toiminnan. Apua voi kysyä urheiluliikkeistä tai fysioterapeuteilta.

Myös paino, ikä ja sukupuoli vaikuttavat kengän valintaan. Painava lenkkeilijä tarvitsee tukevan ja kiertojäykän kengän. Naisille riittää yleensä kapeampi lesti kuin miehille.

"Ikääntynyt voi tarvita enemmän tukea ja iskunvaimennusta, kun lihasvoima heikkenee ja nivelten tukevuus vähenee", Satu Siirtola kertoo.

Käyttötarkoitus painaa valinnassa. Asvaltilla juokseva tarvitsee enemmän vaimennusta kuin metsäpoluilla lenkkeilevä, koska alusta ei anna periksi.

Kävelyyn riittää kävelykenkä, mutta jos sekä juoksee että kävelee, on syytä ostaa juoksutossu. Juostessa rasitus jaloille on kolminkertainen kävelyyn nähden. Nopeaan juoksuun on omat mallinsa.

Kengän koon valinta tuottaa päänvaivaa monille. "Jotkut maratoonarit jättävät kärkeen jopa 2,5 senttiä tilaa, mutta silloin kenkä ei toimi oikein. Pieni jalan turpoamisvara on hyvä jättää, mutta sentti riittää", Jani Myyry sanoo.

Juoksukengäksi kannattaa valita ehkä numeroa tavallista isompi vaihtoehto. Sivusuunnassa kengän pitää istua napakasti jalkaan, eikä kantapää saisi nousta.

Kenkiä kannattaa sovittaa iltapäivällä, kun jalka on turpeimmillaan. Sovitukseen on syytä varata vähintään puoli tuntia, ja hölkkäaskelia kannattaa ottaa kaupassa. Juoksutossu kestää peruskäytössä noin tuhat kilometriä tai vuoden.