Suomalainen kuusikymmenvuotias kouluruokailu herättää ihastusta maailmalla, mutta tutkimusten mukaan yli puolet yläluokkalaisista syö muuta kuin kouluruokaa.
"Kouluruokailu on suomalainen keksintö, mutta sen arvostus tuntuu vähentyneen", sanoo Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen.
Kouluruokailun tantereella törmäävät monet tavoitteet. Koululaiset haluavat ruualta maistuvuutta ja riittävyyttä, ruuan suunnittelijat ja tekijät painottavat ravitsemussuosituksia ja ruokakulttuurin puolestapuhujat korostavat ruokailutilanteen miellyttävyyttä.
Koulun henkilökunnan tavoitteena on se, että ruokailu etenee rivakasti. Monissa kunnissa painavat päälle säästötavoitteet.
Nuorten äänen voimistamiseksi Suomen Lasten Parlamentti on yhdessä lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa laatinut kouluille kyselymallin.
Tarkoitus on, että koulu kerää ja käsittelee oppilaiden vastaukset itse. Kyselypohjaa voi myös muokata jokaiselle koululle sopivaksi.
Lasten Parlamentin jäsenet ovat myös jo keskuudessaan käsitelleet paljon kouluruokailua. Näissä keskusteluissa nuoret toivoivat maukasta ruokaa ja riittävän suuria annoksia.
Lisäksi he kiinnittivät huomiota siihen, että ruoka säilyisi lämpimänä myös viimeisenä ruokatunnille saapuville.
"Kunnissa pitäisi ottaa enemmän lasten mielipiteet huomioon. On aika naurettavaa, että meille tarjotaan ruokaa, jota kukaan ei syö. Sitä heitetään suuria määriä roskiin", huomautti kyselyyn osallistunut Sara.
Keskusteluissa on kiinnitetty maun lisäksi huomiota laatuun. "Kotimaisuus ja lähiruoka ovat myös meille tärkeitä, ja oma keittäjä", sanoi Jesse.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula painottaa myös lasten näkemysten tärkeyttä. "Aikuiset osaavat tehdä viisaampia päätöksiä , kun he ottavat huomioon lasten mielipiteet ja kokemuksen. Osallistuminen myös sitouttaa lapsia."
Kouluruokaa tarjotaan liki 900?000 oppilaalle joka koulupäivä. Päivittäisen koululounaan hinta on reilut 2,5 euroa.