Osa ihmisistä harrastaa suojaamatonta seksiä, vaikka heillä on todettu hiv-tartunta. Pohjoismaisessa elämänlaatukyselyssä peräti 27 prosenttia vastanneista sanoi olleensa suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä tartunnasta kuulemisensa jälkeen.
Tartunnan saaneista puolet kertoi kumppanilleen hivistä ennen sukupuoliyhteyttä. Herkimmin tartunnasta kertoivat naiset, heteroseksuaalit ja ennen vuotta 1987 hiv-diagnoosin saaneet. Joka toisella vastaajista on vähemmän seksipartnereita kuin aikaisemmin. Kolmasosa sanoo seksistä tulleen pelottavaa ja he välttävät sitä kokonaan.
Kyselyyn vastasi hiv-tartunnan saaneita Suomesta, Ruotsista ja Islannista. Suomesta mukana oli 174 vastaajaa.
Suomen osalta vastaajien joukossa oli enemmän heteroseksuaaleja kuin vastaavasti muissa maissa. Heistä useimmilla oli myös lapsia
Lähes 70 prosenttia suomalaisvastaajista kokee olevansa enemmän yhteydessä perheeseensä ja läheisiin ystäviinsä kuin ennen tartunnan toteamista. Pohjoismaiden tasolla vastaava luku on 53 prosenttia. Silti pelko hylkäämisestä vaivaa joka kolmatta suomalaisvastaajaa.
Ei halua työpaikan silmätikuksi
Hiv-tartunnasta kertominen muille koetaan hankalaksi. Vastaajat eivät halua huolestuttaa lähipiiriään tai tulla nähdyksi jatkossa vain hiv-positiivisena ihmisenä. Lähes jokainen kertoo tartunnasta puolisolleen tai kumppanilleen.
Alle puolet suomalaisista kertoo vanhemmilleen. Työpaikalla asiasta kertoo Suomessa 19 prosenttia vastaajista. Monen mielestä terveysasiat ovat ylipäätään liian intiimejä asioita ruodittavaksi työpaikalla. Myös selän takana juoruilua pelättiin.
Suomessa työnantajalle asiasta kerrotaan useammin kuin Ruotsissa. Suomessa joka toinen tartunnastaan tietävä on työelämässä, mikä on enemmän kuin muissa selvitykseen osallistuneissa maissa.
Parantunut hoidon taso ja kehittynyt lääkehoito takaavat hiv-positiivisille entistä paremman elämänlaadun ja mahdollisuuden elää lähestulkoon normaalia elämää tartunnasta huolimatta. Reilusti yli puolet suomalaisista hiv-tartunnan saaneista kokee terveydentilansa hyväksi. Mitä nuorempi tartunnan saanut oli, sitä useammin hän näki terveytensä erittäin hyvänä. Yksinäisyys on kuitenkin monen hiv-positiivisen arkipäivää ja moni kokee sairauden eristävän.
Suomalaisvastaajat pitivät saamiaan terveyspalveluja hyvinä. Terveydenhoitosektorilta saa avun lisäksi myös tukea. Henkilökunnalla on usein aikaa keskustella ja tietoa saa lähes aina ymmärrettävässä muodossa.
Suomalaispotilaat ovat kuitenkin arempia kysymään hoitoaan koskevia kysymyksiä hoitohenkilökunnalta. Ruotsalaispotilaat kysyvät suomalaisia useammin lääkäriltä tai hoitajalta, jos hoidon suhteen on jotain epäselvää.