Oulun Kaijonharjussa asuva 53-vuotias Tuula Karjalainen saa eläkettä suunnilleen sen, mitä oululainen keskiarvoeläkeläinen. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva nainen saa työ- ja kansaneläkettä kuukaudessa käteen 1 087 euroa.
Ennen työkyvyttömyyttään päiväkodin laitosapulaisena 15 vuotta ollut Karjalainen ei ole lainkaan tyytyväinen eläkkeeseensä. "Sairauksieni vuoksi tarvitsen erikoisravintoa. Asun yksin, ja minun pitää maksaa kaikki menot yhdestä kukkarosta", hän kertoo.
Kun hän maksaa vuokran (495 euroa), ruokakauppalaskun kaikkine lisukkeineen ja lääkkeet, ei vaatteisiin, matkusteluun, hurvitteluun ja muihin menoihin jää paljoa. "Kaleva on niin kallis lehti, ettei minulla ole varaa siihen", Karjalainen valistaa toimittajaa. "Haluaisin käydä ulkomailla, mutta reissut ovat jääneet Haaparantaan."
"Hallitusherrat eivät välitä eläkeläisistä yhtään mitään. Katsokaa nenäänne pidemmälle", Karjalainen lähettää suorasukaiset terveisensä maan päättäjille.
Maaseudulla
pienimmät eläkkeet
Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan merijärviset joutuvat tyytymään maakunnan pienimpään eläkkeeseen. Pienet maatalouseläkkeet näkyvät selvästi maaseudulla, kun taas isot kaupungit ja Oulun seutu miehittävät eläkkeiden kärkipaikat.
Melkein joka kymmenes merijärvinen eläkeläinen joutuu tyytymään alle 500 euron ja seitsemän kymmenestä alle 900 euron eläkkeeseen kuukaudessa. Oulussa näin pienellä eläkkeellä joutuu tulemaan toimeen vain vajaa kolmannes eläkeläisistä.
Kainuun pienimmät eläkkeet ovat Puolangalla (937 euroa) ja Lapin Ranualla (918 euroa).
Melkein joka kymmenes suomalainen eläkeläinen elää pelkän kansaneläkkeen (noin 500 euroa kuukaudessa) varassa. Maaseutu-kaupunki -jako näkyy selvästi. Niinpä merijärvisistä pelkän kansaneläkkeen varassa on 10,2 prosenttia, kun oululaisista heitä on 8,2 prosenttia.
Johtava tutkija Helka Hytti Kansaneläkelaitokselta on tyytyväinen vuoden alusta voimaan tulleeseen eläkeuudistukseen siinä, että tulevissa vanhuuseläkkeissä muun muassa opiskelu ja lasten hoito kerryttävät työeläkettä.
Mutta loukkuja on paljon jäljellä. "Yksi niistä on ikääntyneet naiset, vaikka pelkän kansaneläkkeen varassa eläneiden osuus laskee." Tällä vuosituhannella määrä on laskenut 60 000:sta 40 000:een.
Heistä löytyy esimerkiksi maatalon emäntiä, muita yrittäjiä tai kotirouvia. Esimerkiksi maatalouden eläkelaki ei yllä vanhimpiin.
Eläkeikäiset naiset Euroopan häntäpäässä
Muutama vuosi sitten tehty eurooppalainen vertailu on murskaava. 65-vuotta täyttäneitä suomalaisia naisia huonompi suhteellinen asema oli vain Kreikassa ja Irlannissa.
Toinen ongelmaryhmä ovat laman pudottamat. Esimerkiksi työministeriön tilastoista löytyy vaikeasti työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä 170 000.
"Miten heille käy, kun he ovat eläkeiässä", Hytti kysyy.
Kolmas ryhmä on hyvin nuorina työkyvyttömiksi tulleet, joissa on paljon vammaisia, mielenterveyspotilaita, entisiä ja nykyisiä narkkareita ja yksi- ja moniongelmaisia laidasta laitaan. Heidän määränsä kasvaa koko ajan.
Hytti kaipaisi heille erilaisia työkokeiluja. "Lisäksi Suomessa tulisi ottaa käyttöön osatyökyvyttömyysetuudet muiden Pohjoismaiden tavoin. Myös työnantajien riskit heidän palkkaamisekseen tulisi minimoida", Hytti korostaa.