Viljelijöiden ahdingon vuoksi kotimaisten tuotteiden saatavuus voi heiketä ensi vuonna ja kotimaisuudesta kertova joutsenmerkki löytyy aiempaa harvemmasta tuotteesta, sanoo tuottajajärjestö MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
Myöhäinen kevät ja kylmä kasvukausi hidastivat viljojen tuleentumista ja pidensivät kasvukautta. Pitkälle venynyt kasvukausi yhdistettynä syksyn epävakaaseen säähän on ajanut viljelijät vakaviin ongelmiin.
- Yleensä pääpuintikausi olisi suoritettu loppuun tähän aikaan vuodesta. Puimurit eivät toimi syksyn hankalissa olosuhteissa, kun vilja on hyvin märkää, Schulman kertoo.
Luonnonvarakeskuksen yliaktuaarin Anneli Partalan mukaan sadonkorjuuongelmien suuruus vaihtelee alueittain.
- Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän siellä on korjaamatonta viljaa. Etelässä viljat on saatu aika hyvin korjattua.
Neuvontajärjestö ProAgria arvioi aiemmin, että korjaamatta jäävän sadon arvo on vähintään 150-200 miljoonaa euroa.
Puintisäitä ei ole näköpiirissä
Viljelijät odottavat nyt tuulisia ja aurinkoisia päiviä, jotta kasvustot kuivuisivat. Sääennusteet eivät kuitenkaan lupaile hyvää, ja esimerkiksi tälle viikolle on luvattu sateita usealle päivälle.
Vaikka sateet loppuisivat, eivät märät pellot välttämättä kestä puimureita. Sato pitäisi kuitenkin käydä korjaamassa piakkoin, ennen kuin kasvustot pilaantuvat.
- Pelloilla on tapahtunut itämistä, ja kasvusto on monella tavalla heikkoa, mutta ei täysin pilaantunutta. Sitä voidaan käyttää jossain muussa kuin elintarvikkeissa.
- Jos kasvusto on lähtenyt pahasti itääntymään, täytyy miettiä, kannattaako sitä korjatakaan. Jos ei korjata, menettää viljelijä aikamoisen investoinnin, eikä tuloja tule yhtään.
Onko varaa jatkaa?
Schulmanin mukaan moni viljelijä miettii tällä hetkellä, kannattaako hommia jatkaa ensi vuonna.
- Tai pystyvätkö he edes jatkamaan. Monelta jää tämän vuoden palkka saamatta. Vaikka tänä vuonna selviäisi, onko rahaa ostaa siementä ja lannoitetta ensi kaudelle. Jos viljelijällä menee oikein heikosti, häneltä menee alta tila, työpaikka ja asunto.
- Maaseudulla mahdollisuudet työpaikkaan muuttuvat, tämä voi ravistella jonkin verran maaseutualueiden struktuuria. Vaikutuksia tulee esimerkiksi myös myllyihin, kuljetusliikkeisiin, pienleipomoihin ja panimoihin.
Schulmanin mukaan noin 30-40 prosenttia viljoista on edelleen korjaamatta, ja todennäköisesti noin 20 prosenttia jääkin korjaamatta.
- Joillain tiloilla korjaamatta voi jäädä 80 prosenttia. Se on katastrofi.
Ehkä tuontiruista leipään
Schulman ja Partala eivät usko, että huono tilanne nostaa tuotteiden hintoja.
- Puolen vuoden kuluttua jokusesta tuotteesta voi hävitä joutsenmerkki. Joutsenmerkkihävikkiä voi tulla ensi vuonna enemmänkin, koska ruista ei saatu nyt syksyllä kylvöön kunnolla.
Myös Partala huomauttaa syksyn ruiskylvöjen olleen vähäisiä.
- Voi olla, että ruista joudutaan tuomaan suomalaiseen ruisleipään.