Suomessa arvioidaan olevan jopa kymmeniä tuhansia vanhoja hylättyjä kaivoja, joiden puukannet ovat saattaneet lahota surmanloukuiksi luonnossa liikkuville ihmisille ja eläimille. Tämän turvallisuusriskin ovat havainneet luonnossa tiheään liikkuvat metsästäjät, jotka pyytävät nyt kiinteistön omistajia tutkimaan tonttinsa kaivonpaikat ja vaihtamaan puiset kannet betonisiin.
- Nykyään kannet tehdään betonista, mutta vanhastaan ne tehtiin puusta. Pääsääntöisesti kaikki kaivot ovat betonirenkailla, joten ne eivät umpeudu ikinä. Sen sijaan puukannet pehmenevät ja muodostuvat vaarallisiksi lyhyessä ajassa, riistapäällikkö Teuvo Eskola Lapin riistanhoitopiiristä huomauttaa.
Ihmisten varoittaminen on hänen mukaansa nyt erityisen ajankohtaista, sillä monet suomalaiset ovat saattaneet ostaa tai vuokrata itselleen autioituneen maatilan kesäkäyttöön tietämättä pitkien heinien ja pensaikkojen keskellä mahdollisesti piilevästä vaarasta.
Eskolalla on itsellään karmaiseva muisto siitä, mihin lahonnut kaivonkansi saattaa johtaa.
- Olen ollut todistamassa, kun yksi pikkutyttö nostettiin hukkuneena kaivosta. Se tapahtui jo kesällä 1968, mutta se on yhä totisena tapahtumana mielessä.
Etenkin pihalla leikkivät lapset ovat vaarassa pudota kaivoon, mistä on ikäviä todisteita myös aivan viime ajoilta. Lahonneet kannet ovat uhka myös luonnonelämille. Eskola tietää tapauksen, jossa kaivoon oli päätynyt hirvi.
Kaksikin kaivoa
Vanhoissa pihapiireissä saattaa olla kaksikin kaivoa. Jos talon ensimmäinen kaivonpaikka osoittautui huonoksi, jouduttiin pihaan kaivamaan toinen, Eskola tietää. Toinen kaivo jätettiin kuitenkin varakaivoksi ja sen päälle saatettiin kasata lankkuja tai lautoja.
Tällaisestakin tapauksesta Eskolalla on omakohtainen kokemus.
- Olimme asuneet tilalla jo kymmenen vuotta, kun ryhdyimme vetämään sinne salaojaa. Traktorimies tuli yhtäkkiä sanomaan, että traktorin keula putosi kaivoon. Sanoin, ettei siellä ole kaivoa, sehän on ihan toisella suunnalla. Tuolloin selvisi, että aiempi omistaja oli pannut toisen kaivon päälle lankut ja lappanut siihen vielä maata.
Kyse oli syvästä kaivosta: seitsemän rengasta ja vesi pohjalla.
Eskola muistuttaa, että nykyään maaseudun kiinteistöistä vain pieni osa on vesijohtoverkossa, joten kaivoja löytyy. Joissakin likakaivoissakin saattaa olla vielä puukansi.
- Nyt pitää ryhtyä toimiin. Uusien omistajien kannatta kysyä pihapiirinsä kaivon paikoista kiinteistön myyjältä. Yleensä hyvää kaivoa ei kannata täyttää, vaan varustaa se turvallisella raudoitetulla betonikannella, Eskola opastaa.
Vastuu vaarallisesta kaivosta on kiinteistön omistajalla, hän vielä muistuttaa.
