Tuppisuita ja nurkissa nyhjöttäjiä ei juuri näkynyt Yrityssensseillä Oulun Uudella Seurahuoneella torstaina. Liikkeellä oltiin tositarkoituksella ja senssihuuma tarttui nopeasti.
Rempseä senssimeklari Jaana Vähäoja usutti yritysten edustajia toistensa juttusille. Alkukarsinta eli toisilleen mahdollisesti sopivien kumppanusten seulonta oli tehty yritysten itsestään ilmoittamien ennakkotietojen perusteella.
"Nyt liikkeelle sieltä ja tänne vaan heti, kun nimi huudetaan. Nopea ja aktiivinen pitää olla", Vähäoja kannusti.
Kontaktitapahtumaan innostui mukaan yli 250 yritystä ja yhteisöä, joten senssisalin tungoksessa ja kabineteissa vaelteli lähes 400 toiveikasta. Yli 60 heistä tuli Ruotsista ja Norjasta.
Numero- ja nimilaput sekä yritysten perustiedot ja toiveet tiivistävä lista helpottivat pariutumista. Mahdollisia kielimuureja madalsi kahdeksan tulkkia. Käyntikortit vaihtoivat omistajaa ja jatkotapaamisia sovittiin. Moni ehti vaihtaa paria kuin paitaa.
Etsivä löytää ja
nopeat elävät
Rovaniemeltä ja Oulusta käsin toimiva ohjelmistoyritys Cradeon Oy löysi muutamassa tunnissa useita potentiaalisia kumppaneita ja asiakasyrityksiä. Tuleva tuotelanseeraus kannusti jututtamaan aktiivisesti myös muita kuin suomalaisia.
"Barentsin alueen, Ruotsin ja Norjan kontakteja haettiin ja löydettiin. Sopimuksia ei vielä hierottu", Cradeonin toimitusjohtaja Jari Soudunsaari summasi. Yrityksen koukkuja oli heittelemässä veteen neljä ihmistä.
Soudunsaaren mielestä senssipäivä oli kaikin puolin onnistunut, vaikka oululaisuus ja teknologia ymmärrettävästi korostuivatkin. "Joillekin tarjolla oli varmasti enemmän vaihtoehtoja kuin toisille."
Yrityskontakteja eurooppalaisille yrityksille luovan Innoconnectionsin Jaana Hietala ja ohjelmointiyritys Cubicasa.fi:n Mikko Perälä juttelivat kansainvälistymisestä. "Suora toiminta nopeuttaa asioita. Niistäkin yrityksistä saa hyvät tiedot, joihin ei ehdi täällä tarkemmin tutustua", molemmat kiittelivät.
Alustuksissa ja tietoiskuissa korostettiin, että verkostoituminen ja rajat ylittävä yhteistyö ovat avaimia elinvoimaan pohjoisessa. Ruotsissa ja Norjassa olisi tarjolla paljon houkuttelevia kumppaneita ja töitä, joihin monet pienemmätkin yritykset voivat päästä kiinni yhteistyötä tekemällä.
Myös maakunnallisia ja alueellisia rajoja voitaisiin madaltaa entisestään. Pohjois-Suomessakaan alueen kehityksen ei pitäisi jäädä rahasta kiinni, sillä kansallista ja EU:n rahoitusta olisi tarjolla lähivuosina runsaasti.
"Rahaa kyllä löytyy, jos hyviä ideoita, intoa ja uskallusta vain riittää", Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen rohkaisi.
Oulun senssitapahtuman Lampinen uskalsi ennustaa lisäävän kaupankäyntiä koko Pohjoiskalotin alueella.
Yritykset ymmärsivät
jutun juonen
Vetovastuuta kantaneen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Kinnunen piti osallistujamäärää ja yritysten intoa verkostoitumiseen mykistävänä. Vuosi sitten Vuokatissa senssit vetivät väkeä puolet vähemmän.
"Yritykset ovat päässeet hyvin juoneen mukaan. Asiaan mennään suoraan ilman pitkiä alustuksia ja juhlapuheita."
Ensi vuonna senssit on tarkoitus järjestää vieläkin laajempina Haaparannan ja Tornion alueella. Mukaan toivotaan paitsi lisää ruotsalaisia ja norjalaisia, myös venäläisiä yrityksiä.