Oulu Viime vuonna kuoli puolessa Pohjois-Suomen kunnista ihmisiä enemmän kuin syntyi. Riutuvat kunnat ovat pääosin syvän maaseudun kuntia, joissa väki vanhenee ja jotka eivät pysty tarjoamaan työtä nuorille.
Oulun seutu on ykkönen koko maan luonnollisessa väestönkasvussa. Oulunsalo puolestaan on kunnista selkeästi koko maan ykkönen.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan oli Oulunsalossa viime vuonna syntyneitä yhdeksän kertaa enemmän kuin kuolleita. Kunnan väki on Suomen nuorinta ja hedelmällisintä. Runsaslapsisuuteen vaikuttaa myös lestadiolaisten suuri osuus.
Kiimingissä ja Kempeleessä lapsia syntyi neljä kertaa enemmän kuin kuolleita. Oulussa oli vastaavasti syntyneitä kaksi kertaa kuolleita enemmän.
Suurimmat miinukset olivat Oulun läänissä Ristijärvellä ja Puolangalla. Ristijärvisiä kuoli 3,5 kertaa niin paljon kuin syntyi.
Viime vuonna näki päivänvalon vain kuusi uutta pelkosenniemeläistä. Seuraavaksi vähiten, seitsemän lasta parkaisi ensi kertaa Hailuodossa. Ristijärviset ja piipposet saivat viime vuonna yhdeksän lasta. Ristijärvisten parannus oli kova, koska siellä syntyi toissa vuonna syntyi vain kaksi lasta.
Oulun tapaisia kehiä on useiden asutuskeskusten ympärillä. Etelä-Suomen tsemppipaikka on Espoo, jossa syntyi lapsia 3,1 kertaa enemmän kuin oli kuolleita. Helsingissä syntyneiden enemmyys oli vain 16 prosenttia, mikä vastaa esimerkiksi Kuusamon lukuja.
Taantuvien joukossa on myös isoja kaupunkeja. Turussa kuoli viime vuonna yhtä monta ihmistä kuin syntyi. Tappiolle jäivät myös muun muassa Kotka, Kemi, Rauma ja Pori.
Pohjois-Suomessa syntyvyys on varsin korkea muun muassa lestadiolaisuudesta johtuen. Monet kunnat ovat kuitenkin vain hautomoita, jotka eivät pysty tarjoamaan asukkailleen työtä ja siten pitämään heistä kiinni.
Lapsikato kasvaa yhä
Luonnollinen väestönkasvu kertoo ennen kaikkea paikkakunnan elinvoimaisuudesta. Väärin päin menevä kehitys soittaa hälytyskelloja.
"Kyse ei ole katastrofista, vaan sopeutumisen paikasta", korostaa tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. "Mitään yksiselitteisiä kriisirajoja ei voi asettaa. Kuitenkin se, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, on vakava merkki ongelmista."
Kehitys on paljolti vääjäämätöntä ja koskee koko Suomea ja läntistä maailmaa. Syntyvyys on laskenut koko ajan sodan jälkeen ja väki harmaantuu.
Kylissä ongelmat kilpistyvät. Viimeisen talon asukkaan kohtalo ei ole rapoinen.
PTT:n Volk uskoo, että valtionosuuksilla joudutaan yhä enemmän turvaamaan taantuvien kuntien peruspalveluja. Nuutuminen vaikuttaa ennen kaikkea kuntien yleisilmeeseen. Rakentaminen loppuu ja monia toimintoja ylläpidetään, mutta ei kehitetä.
Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Suomessa vuonna 2016 kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.
Suuntaan on vaikea vaikuttaa. "Inhimilliseen osaan numeroissa voidaan vaikuttaa muun muassa perhepolitiikalla, ja sillä, että työssäkäynti ja perhe-elämä voitaisiin yhdistää nykyistä paremmin", sanoo yliaktuaari Matti Saari Tilastokeskuksesta. "Vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin pienet, väestön ikä on ylivoimainen tekijä."
"Ulkomaalaispolitiikka tulee merkittäväksi myös tässä suhteessa. Sillä on muutakin merkitystä kun työvoimapulan lieventäminen."
Pidot eivät parane
Vanha viisaus siitä, että pidot paranevat väen vähetessä, ei pidä paikkaansa Kuhmossa. Viime vuonna kaupungissa kuoli 142 henkeä ja syntyi vain 77 lasta. Myös historia on synkän laskeva. Esimerkiksi vuonna 1980 Kuhmossa syntyi vielä 220 lasta.
Ala-asteita on Kuhmossa nykyisin jäljellä kymmenkunta, kun niitä vielä reilut parikymmentä vuotta sitten oli kolmisenkymmentä. Kouluja on lakannut liki koulun vuosivauhdilla. "Yhä edelleen on muutamien koulujen säilyminen on uhattuna", sanoo Kuhmon vs. kaupunginjohtaja Jorma Karjalainen.
Syntyvyyden lasku vähentää neuvolapalveluja, mutta muihin terveyspalveluihin ei ole odotettavissa supistuksia. Pikemminkin väen vanhetessa hoitotarve lisääntyy. Talousyhtälö on vaikea, koska vähenevä väki vie valtionosuuksia ja verotuloja.
Näivettyminen näkyy ennen kaikkea tulevaisuudenuskon heikkenemisenä.
Karjalainen uskoo, että Kainuun malli voi auttaa tuottamaan palveluja aikaisempaa tehokkaammin. "Toivottavasti saamme aikaisempaa suurempana yksikkönä pysyviä lääkäreitä. Kunta joutuu käyttämään paljon keikkalääkäreitä."