II Vuonna 1872 rakennettu Ulkokrunnin luotsiasema toimi luotsien käytössä vuoteen 1934. Vuonna 1962 rakennus remontoitiin ja 1963 alkoi kurssi- ja tutkimustoiminta Krunnien biologisen aseman nimellä. Vielä 1990-luvulla saaressa asui kesäajan lintulaskijoita, mutta sitten toiminta hiipui.
Kulunut vuosi on ollut pitkän hiljaisen kauden jälkeen Ulkokrunnin tutkimushistorian vilkkaimpia. "1960-luvulla oli viimeksi näin paljon toimintaa", muistelee tutkimusteknikko Jari Ylönen. "Hyljetutkimuksia, merikutuisen harjuksen esiintymisen ja poikastuoton selvittämistä, lintulaskentoja, arkeologiaa", Ylönen luettelee vuoden töitä.
"Hyljetutkijoita on tulossa ensi talvenakin, Suomen lisäksi Alaskasta", kertoo aseman johtajana toimiva Oulun yliopiston eläinmuseon yli-intendentti Jouni Aspi. Tarkoitus on tutkia perämerennorpan käyttäytymisekologiaa hylkeisiin kiinnitettävien satelliittilähettimien avulla. "Halleista tehdään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa geneettisiä selvityksiä", Aspi lisää.
Aspin mukaan myös meriarkeologinen tutkimus on tarkoitus aloittaa Museoviraston ja Oulun yliopiston arkeologian laboratorion kanssa. Yhteistyö on monipuolista ja tutkimus monitieteistä.
Asemalla riittäisi työtä myös remonttimiehille. "Kosteusvaurioita on päässyt syntymään, ne pitäisi korjata", Aspi toteaa. Asema on nyt Senaatti-kiinteistön omistuksessa, mutta Aspi uskoo rakennusten siirtyvän yliopistolle parin vuoden kuluttua yliopistouudistuksen myötä.
Arvokkaimmat luontokohteet, kuten katajaa kasvavat nummet ja rantaniityt kaipaisivat raivausta. Maisemanhoitotöitä on aiemmin tehty muun muassa WWF:n ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen talkooleireillä. Aspi uskoo, että luonnonhoitotyöt ovat jatkossakin talkoolaisten varassa.