Kuntoliikunnan puolesta on maassa lyöty rumpua pitkään. Toki tuloksiakin näkyy: vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt ja ihmisten terveydentila kohentunut.
Juhannuksen alla julkistetun tutkimuksen mukaan kuntoiluintoa pitäisi kuitenkin yhä vahvistaa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön selvityksen mukaan suomalaisten työikäisten kestävyyskunto on suhteellisen hyvä, mutta alle 40-vuotiaita miehiä ja naisia on mennyt odotettua enemmän kehnoon kuntoon.
Tämä ei ole järisyttävä ongelma vielä, mutta jyväskyläläissäätiön mukaan tulevaisuudessa tilanne voi muuttua dramaattiseksi.
Optimistisenkin ennusteen mukaan heikon kestävyyskuntonsa vuoksi suuressa riskissä olevan väestön määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana puolella. Erityishuoli on nuorista työikäisistä miehistä.
Vastuu omasta fyysisestä kunnosta on ennen kaikkea ihmisellä itsellään. Silti sekä yhteiskunta että työnantajat voivat tehdä asiassa osansa. Se on jopa viisasta.
Valtaosa työnantajista on jo oivaltanut liikunnan tukemisen tärkeyden. Hyväksi esimerkiksi käy se, miten tiistain Kaleva kertoi oululaisessa Caritas-säätiössä toimitun.
Työnantajalle liikunnan tukeminen ei ole vain väkeä sitouttava henkilöstöetu. Tuki myös vähentää sairauspoissaoloja. Kuntoiluinnon virittäminen on myös yhteiskunnan etu. Työurien pidentämiseen päästään myös siten, että saadaan lisää terveitä työpäiviä työurien keskelle.
Vaikeus kaikissa kuntoilukampanjoissa on se, että ne innostavat lähinnä jo valmiiksi kuntoilu-uskossa olevia.
Epäuskoisimpia on vaikea saada liikkeelle millään. Siksi tarjolla pitäisi olla monipuolinen valikoima erilaisia kunnonkohotusmahdollisuuksia.