"Mallikin voi jonkin verran vaikuttaa, mutta tällaisten tapausten toteutumiseen tarvitaan hirveän monen palasen yhteensattumaa, ennen kuin ne toteutuvat", kriisipsykologi Eija Palosaari painottaa. Palosaari oli mukana Jokelan koulusurmien jälkihoitoa ohjaavassa työryhmässä.
Palosaari muistuttaa, että Jokelan tapauksen jälkeen on tehty kymmeniä koulu-uhkauksia. "Ainakin poliisit ovat ottaneet nämä tapaukset vakavasti."
Yhdistäviä tekijöitä Jokelan ja Kauhajoen tapakuksessa Palosaari ei vielä tiedä, mutta yksi asia on hänen mielestään varma. "Ihmisellä on hirveä ahdistus ja paha olo."
Nuorten miesten väkivallasta väitellyt psykiatri Hannu Säävälä uskoo, että koulusurmat olisivat estettävissä aikaisella puuttumisella. "Eivät nämä asiat ole mystisiä, nuorten pahoinvointi on selvästi havaittavissa, nuoret tarvitsevat aikuisten huomiota", Oulun yliopiston psykiatrian klinikan psykiatri Säävälä huomauttaa.
Säävälä antaa pyyhkeitä myös lastensuojelulle ja psykiatriselle palvelujärjestelmälle. Hänen mielestään poliitikot ovat laiminlyöneet sosiaalihuollon kehittämisen lamasta saakka. Silti avainasemassa ovat koti ja kaveripiiri. "Palvelujärjestelmässäkin toki on paljon tehtävää, jotta nuoret saisivat apua silloin, kun he sitä tarvitsevat. Huomiota nuoren ongelmiin pitää kuitenkin kiinnittää arjessa, eikä niin, että ylhäältä päin puututaan."