Internetiin ladatut ansioluettelot eli cv:t ja opiskelijoiden kotisivuilla nähtävänä olevat opintosuoritusotteet sisältävät usein niin yksityiskohtaisia henkilötietoja, että niitä pystytään hyödyntämään laittomasti.
Dokumenteista löytyy nimen, syntymäajan ja osoitteen lisäksi henkilökohtaisia opiskelijanumeroita ja jopa henkilötunnuksia. Henkilötietoja täydentävät selvitykset työ- ja opiskeluhistoriasta, siviilisäädystä ja lapsien määrästä.
"Tiedot leviävät internetissä nopeasti ympäri maailmaa. Tällainen tietopaketti on riittävä työväline henkilötietojaan jakelevan ihmisen nimissä tehtäviin laittomuuksiin. Yksityiskohtaiset tiedot uhkaavat myös tietoturvaa", tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio muistuttaa.
Netistä löytyy muun muassa Helsingin teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden opintosuoritusotteita henkilötietoineen. Oppilaitoksen atk-keskuksen mukaan kyseessä eivät ole koulun tiedostot, vaan yksittäiset opiskelijat ovat laittaneet opintosuoritusotteitaan omille kotisivuilleen.
Petoksia ja kavalluksia
Tietojen lataajan kannattaa Aarnion mukaan ottaa huomioon myös se, ettei informaation poistaminen verkosta ole mutkatonta.
"Ulkomaalaiset hakukoneet, kuten esimerkiksi Google, arkistoivat sivut omaan muistiinsa. Tällöin ei auta, vaikka sivut poistaisikin palvelimelta, sillä hakukoneen kautta niihin pääsee käsiksi sen jälkeenkin. Suomalaisviranomaisten toimivalta ei riitä niiden poistamiseen."
Aarnion mukaan esimerkiksi USA:ssa toiseksi yleisin rikollisuuden muoto on identiteettivarkaus.
Suomessa toisten henkilötiedoilla tehdyt laittomuudet ovat lähinnä petoksia ja kavalluksia. Huonolla tuurilla netistä löytyvä henkilötunnus joutuu rikollisiin käsiin ja tunnuksen oikeaa omistajaa voi odottaa ikävä lasku esimerkiksi hänen nimiinsä netistä tilatusta tavarasta."Henkilötunnuksilla tehtävät rikokset eivät ole kovin yleisiä, mutta ongelma on olemassa. Ainakaan vielä niitä ei seurata tehostetusti", Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen esikuntayksikön osastosihteeri Päivi Tonteri toteaa.
Tarkkoja määriä toisen henkilötunnuksella tehtävistä rikoksista ei ole saatavilla, sillä Tilastokeskus tilastoi poliisilta saamansa rikostiedot yleisemmän nimikkeen alle, eikä erittele niissä henkilötunnusrikkomuksia.
Mikäli henkilötietoja löytyy esimerkiksi netistä ilman, että asianomainen on niitä sinne laittanut, on vastuu kyseessä olevan rekisterin pitäjällä.
Jos henkilötiedot ovat netissä kaikkien nähtävillä rekisterinpitäjän toimesta, voivat asianomaiset pyytää sitä poistamaan tiedot. Mikäli tietoja ei siitä huolimatta poisteta, kannattaa ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutetun toimistoon. Viimeisenä keinona on tehdä asiasta ilmoitus poliisille.
Usein riittää vain nimi
Henkilötunnuksen huolellinen käyttö vähentää rekistereiden virhemahdollisuuksia ja näin osaltaan lisää yksilön tietosuojaa. Tunnusta ei kuitenkaan tarvita aina. Usein asioiden hoito sujuu pelkällä nimellä.
"Henkilötunnusta tarvitaan esimerkiksi eläkkeiden ja muiden kansalaisille tarjottavien etuuksien hakemisessa. Pankissa asioidessa tunnus on välttämätön, se vaaditaan usein jo tiliä avattaessa. Myös palkkoja ja palkkioita maksettaessa henkilötunnus on oleellinen, jotta rahat menisivät varmasti oikealle henkilölle", Aarnio kertoo.
Henkilötunnuksen käyttö perustuu tarpeellisuusvaatimukseen. Tunnuksen käyttö on ollut sallittu, kun se on ollut tarpeellista esimerkiksi henkilön luotettavan yksilöinnin takia. Rekisterinpitäjän on kuitenkin huolehdittava siitä, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin asiakirjoihin.
"Tietosuojalautakunnan ja Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä on useaan otteeseen jouduttu tulkitsemaan henkilötunnuksen käytön tarpeellisuutta, kun lain säännökset asian suhteen ovat olleet varsin niukat."
Ehtona suostumus
Henkilötietolain mukaan henkilötunnusta saa käsitellä muuallakin kuin lain määräämissä yhteyksissä, jos siihen on rekisteröidyn yksiselitteisesti antama suostumus. Suostumusta pyydettäessä asianomaiselle on perusteltava selvästi mihin henkilötunnusta tarvitaan ja miksi.
"Mikäli suostumuksesta tulee kiistaa, pitää rekisterin pitäjän pystyä todistamaan saamansa suostumus. Kuka tahansa ei voi kuitenkaan kerätä henkilötunnuksia, sillä laissa sanotaan, että yksilöinnin pitää olla välttämätöntä. Välttämättömyyden määrittää palvelun luonne. Se ei riitä, että rekisteröinti on helpompi toteuttaa henkilötunnuksen avulla."
Henkilötunnuksen käyttö on yleistä tietyillä toimialoilla, kuten esimerkiksi luotonannossa tai saatavan perimisessä, vakuutustoiminnassa, vuokraus- ja lainaustoiminnassa, luottotietotoiminnassa terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.
Aarnio toteaa, että henkilötunnuksen saa luovuttaa myös osoitetietojen päivittämiseksi tai moninkertaisten postilähetysten välttämiseksi, jos henkilötunnus jo on luovutuksensaajan käytettävissä.