Lähivuosina monen kunnan edessä voi olla valtavia paineita korottaa verotusta lisää. Jo tänä vuonna kunnallisveroa korotti Kuntaliiton mukaan 156 kuntaa, ja talousvaikeuksien lisääntyessä tarve nousee yhä. Paineita aiheuttaa esimerkiksi leikkaukset kuntien valtionosuuksissa, kertoo Kuntalehti.
Kuntalehti julkaisi keskiviikkona kaikkia Manner-Suomen kuntia käsittävän veropainelaskelman. Pahimmillaan kunnallisveroa joudutaan korottamaan jopa 13,6 prosenttiyksikköä vuonna 2016, arvioidaan konsulttiyhtiö FCG:n tuoreessa laskelmassa.
Suurin kunnallisveron korotuspaine kohdistuisi muun muassa useisiin kaukana kasvukeskuksista oleviin kuntiin. Huomattavaa veroprosentin nousua voi tapahtua pahimmillaan muun muassa Soinissa 21 prosentista jopa 29,5 prosenttiin, Kihniössä 20,5 prosentista 30 prosenttiin ja Kyyjärvellä 20,5 prosentista 34,1 prosenttiin.
Vaasan yliopiston vero-oikeuden professorin Juha Lindgrenin mukaan FCG:n laskelmat ovat perustellusti tehtyjä nykyistä talousnäkymää ja esitettyjä ennusteita ajatellen. Laskelmat eivät kuitenkaan Lindgrenin mielestä kerro, miten muun muassa palvelutarpeessa olevat erot, ihmisten liikkuminen, työpaikat ja ikääntyminen vaikuttavat eri kuntien paineeseen nostaa veroprosenttia. Laskelmien oletuksena on, että kaikissa kunnissa paine verotukseen kehittyy samalla lailla.
– Olemme voineet olettaa tähän mennessä, ettei kunnallisvero ole ohjannut muuttoliikettä, vaan ihmiset ovat muuttaneet esimerkiksi työn perässä. Jos eroja alkaa syntyä alueiden sisällä, voivat kunnallisveron kuntakohtaiset erot alkaa vaikuttaa, toteaa Lindgren.
Kaikista suurimpana ongelmana Lindgren näkee sen, että kokonaisveroaste alkaa nousta sietämättömän suureksi. Ensi vuoden valtionverotusta on esitetty kiristettäväksi ylimmän tuloluokan osalta siten, että veroa maksetaan 31,75 prosenttia 90 000 euroa ylittävästä verotettavasta tulosta, kun raja on nyt 100 000 euroa.
– Kunnallisverotusta koskevien ennusteiden (2016) perusteella kunnallisveron, kirkollisveron ja valtionveron muodostama marginaaliveroaste tulee nousemaan yli 50 prosentin myös muissa tuloluokissa ja ylimmässä luokassa se ylittää 60 prosentin tason ainakin joissain kunnissa. Tavoitteena on ollut useissa työryhmissä ja poliittisissa puheenvuoroissa, että se voitaisiin alentaa enimmillään 50 prosenttiin. Kokonaispaketti alkaa tulla niin isoksi, että se alkaa olla ongelma, kun otetaan lisäksi huomioon palkasta pidätettävät erilaiset eläke- ja työttömyysvakuutus sekä muut maksut ja vaikkapa yle-vero, sanoo Lindgren, joka on virkavapaalla Verohallinnon ylijohtajan tehtävästä.
Tällöin asuinpaikka ja kunnallisverotuksen taso voivat alkaa vaikuttaa ei pelkästään suurituloisten vaan kaikkien työssäkäyvien kohdalla, vaikka näin ei olisi ollut aiemmin.
– Niille, joilla on työtä ja jotka veroja maksavat, alkaa tällä olla merkitystä. Tähän asti niin ei tiettävästi ole ollut, Lindgren varoittaa, mutta jatkaa:
– Jos työpaikka on Kainuussa, ei korkea veroaste karkota Kauniaisiin. Jos alueellisia eroja alkaa tulla, se koskettaa ihmisten sijoittumista yhä enemmän esimerkiksi keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä.
Verotuksen kiristymisen osalta laskelmien mukaan onnekkaimpien kuntien joukkoon kuuluvat etenkin suurten kaupunkien kyljessä olevat kasvukeskukset. Näitä ovat muun muassa Tampereen kupeessa olevat Kangasala ja Pirkkala sekä Oulun seudulla Kempele ja Liminka. Kaikissa näissä kunnissa pahimmankin skenaarion mukaan veroprosentti nousu pysyisi alle yhdessä prosenttiyksikössä samoin kuin Lapin kunnissa Inarissa ja Kolarissa.
Kuntalehden uutinen.