Möllärimestarin tittelin haluajia oli tänä vuonna ennätysmäärä. Päätalo-instituutin järjestämään omakustannekilpailuun tuli kaikkiaan 87 teosta. Kilpailu oli erittäin korkeatasoinen, vaikka vuoden parhaan omakustanteen valinta olikin itsestään selvä Mertsi Vähäkainun teoksen osuessa arvostelijan luettavaksi.
"Sujuva, upea ja erinomainen tarina; romaanikirjallisuutta parhaimmillaan." Näin kuvaa kirjailija Niilo Keränen voittajateosta Volgan lautturit. Näin selkeästi toisista erottuvaa voittajaa ei kilpailun kymmenvuotisessa historiassa ole aiemmin ollut.
Veteliläinen Vähäkainu, 79, on jo konkari omakustanteiden kirjoittamisessa. Kirjoja on nyt syntynyt kymmenessä vuodessa 18 ja lisää hän lupaa. Vähäkainu ei kirjoittele yhtä kirjaa vuosia, vaan ne syntyvät muutamassa viikossa.
Volgan lautturiin hän sai idean vierailulla Eremitaasin taidemuseossa Pietarissa. "Siellä oikeastaan kirjan jo mielessäni tein kymmenessä minuutissa", hän sanoi.
Kirjoittaminen on Vähäkainulle harrastus. "Kirjoitin aikoinaan hyvin paljon sanomalehtien mielipideosastoille. Sitten ajattelin, että niihin kirjoittamiselle tulisi loppu, jos kirjoitan kirjan. Vähäksi aikaa tulikin, mutta muistan kyllä yhä lehtiäkin."
Uskottava tarina
Vähäkainun teos kertoo kahden perheen ystävyydestä, joka syntyy suomalaisen partiosotilaan kohdatessa neuvostosotilaan.
Teoksen kieli on Keräsen mukaan erinomaista, letkeää ja huumorisekoitteista tarinaniskentää, missä takana kuitenkin on aito lämpö ihmiskohtaloihin.
Tarinan juoni on monista käänteistään huolimatta uskottava ja sen käänteet on sommiteltu erittäin taitavasti. Kirjassa on vältetty turhia pikku yksityiskohtia, jotka jätetään huoletta lukijan mielikuvituksen varaan.
Tekijä oli lähettänyt kilpailuun myös toisen teoksen, joka olisi Keräsen mukaan myös palkinnon arvoinen eikä juurikaan häviä voittajaksi valitulle.
Korkea taso
Kilpailun tason Keränen sanoo nousseen vuosi vuodelta. Nyt korkeatasoisia olivat varsinkin proosaa sisältävät erilaiset teokset. Niin novellien kuin romaanienkin sarjassa palkittujen ulkopuolelle jää tällä kertaa todella hyviä teoksia.
Teoksien jakaminen eri sarjoihin ei tällä kertaa ollut kovin yksinkertaista. Erityisesti dokumentin ja kaunokirjallisen proosateoksen erottaminen ei ole läheskään selkeää.
Mukana oli useita yhden tekijän teoksia, jotka sisältävät sekä runoja että proosaa. Lisäksi mukana oli aforismeja ja mietelmiä sisältäviä teoksia, jotka tällä kertaa sijoitettiin runojen sarjaan.
Runoteoksia lähetettiin yhteensä 24, yhden tekijän kertomus- ja novellikokoelmia yhdeksän ja dokumenteiksi luokiteltuja viisi. Romaaneja lähetettiin yhteensä 26, joista 16 oli vahvasti omaan tai läheisen elämänkertaan liittyviä. Lastenkirjoiksi voitiin lukea kuusi teosta ja erilaisia yhteisantologioita oli 11.
Antologioista palkittiin kemiläinen kirjoittajaryhmä Rinki. Lastenkirjojen ensimmäisen palkinnon sai raahelainen MailaJyrinki.
Dokumenteista parhaaksi arvioitiin oululaistelaisten Tiina ja Emil Aallon yhdessä toimittama Emil Aallon kapina. Kirja oli arvostelun aikana pitkään ehdolla Möllärimestariksi. Runoteoksista ensimmäisen palkinnon sai Pentti Olavi Syrjälän Tankoja saarelta. Novelleista ja kertomuskokoelmista ensimmäinen oli Eila Aron Horsmakuu.