Vesistöjen virkistyskäyttöä halutaan parantaa yhä useammin ruoppauksin. Ympäristökeskuksilla on jonossa toinen toistaan mittavampia suunnitelmia, joilla järvi tai joki kohennettaisiin parempaan uinti-, veneily- ja kalastuskuntoon.
Vesilain mukaan ruoppauksen aloittamisesta on ilmoitettava kuukautta ennen alueelliselle ympäristökeskukselle, jos toimenpide on merkitykseltään vähäistä suurempi.
Isoilla työmailla ilmoitukset ja suunnitelmat ovat lähes poikkeuksetta kunnossa, mutta mökkirannan kaivelusta käydään joskus käräjiäkin.
Parempi pelata
varman päälle
"Määritelmä vähäistä suurempi on sen verran tulkinnanvarainen, että parempi on pelata varman päälle ja ottaa ennen töiden aloittamista yhteyttä ainakin kuntaan ja mielellään myös vesialueen omistajaan, kalastuskuntaan ja ympäristökeskukseen", Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kehittämisosaston päällikkö Eero Merilä neuvoo.
Venevalkaman tai uimapoukaman omatoiminen kaivaja saattaa erehtyä möyrimään maata ja vettä, joita ei edes omista.
Vesialueen omistaa usein jakokunta ja esimerkiksi Oulujoella valtaosin Fortum. Omistussuhteet on syytä selvittää perinpohjin jo tonttia tai mökkiä ostettaessa. "Pahimmillaan luvattomasta kaivelusta on edessä pitkä ja kallis oikeusprosessi. Lopulta kaivaja saattaa joutua kolmen oikeusasteen jälkeen palauttamaan rannan entiselleen. Onneksi näitä tapauksia tulee eteen vain harvoin", Merilä sanoo.
Vastuu
kaivajalla
Ruoppaaja vastaa kaikista ruoppauksen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Veden samentumisen ohella toimista voi aiheutua vaaraakin: rantaveteen kasatuista valleista voi tulla kesällä veneilijöiden ja talvella moottorikelkkailijoiden ansoja.
Ympäristökeskus on viime vuosina ottanut käyttöön myös uusia vesistöjen kunnostusmenetelmiä. Utajärven Särkijärven pohjaliete tiivistettiin laskemalla koko järvi tyhjäksi. Samaa tekniikkaa sovelletaan parhaillaan Muhoksen Pirttijärvellä.
Kohteita
riittää
"Tarve kunnostuksiin on valtava. Haapaveden Kirkkojärven kunnostus on alkamassa ja suunnitelmia tehdään muun muassa Oulun Pyykös- ja Kuivasjärvelle sekä Kuusamon Torankijärvelle. Muhoksella on alustavasti suunniteltu Montan lammelle tosi isoa työmaata", Merilä luettelee.
Ruoppauksissa liikutellaan tuhansia liejukuutioita ja usein myös satoja tuhansia euroja. Pyhännän Pyhännänjärvellä siirrettiin talven aikana 15 koneen voimin 128 000 kuutiota järvenpohjaa rantapelloille. Metrien korkuiset maakasat odottavat nyt sulamista ja tasoittelua.
"Kustannusarvio on 346 000 euroa, maksajina ovat EU, valtio ja kunta. Ruoppauksen lisäksi järveä kunnostetaan hoitokalastuksin ja niitoin", työmaapäällikkö Timo Karjalainen kertoo.
3,7 neliökilometrin laajuisessa Pyhännänjärvessä riittäisi ruopattavaa enemmänkin, sillä järven syvänteisiin on kertynyt liejua. Niihin ei näillä näkymin puututa, mutta Karjuojaan rakennetaan pohjakynnyksiä ja lietealtaita.
"Uskon, että kun työmaa on saatu valmiiksi, kuntalaisille tärkeän järven virkistyskäyttö paranee. Kaivutyöt tehtiin pohjaan saakka jäätyneiltä jäiltä, joten rannan ja järvenselän välillä oli ikään kuin pato eivätkä samentumat päässeet leviämään järvelle", Karjalainen kertoo.