Kuusamo
Loma-asuntojen ja talojen jätehuollosta yritetään saada selvyys Kuusamossa. Kaikkiaan noin 3 000 mökkiläiseltä ja lähes 800:lta pysyvään asumiseen tarkoitetun kiinteistön omistajalta perätään selvitystä jätteiden käsittelystä.
Kuusamon kaupungin ympäristöterveyden tulosalueen johtaja Teemu Junttila sanoo, että erikoinen tilanne johtuu valvonnan pettämisestä.
Kuusamo pyysi muutama vuosi sitten kaikilta loma-asukkailta selvityksen, miten ne aikovat käsitellä mökkiensä jätteet. Viime kesänä paljastui, että yli puolet loma-asunnoista on sellaisia, joiden jätehuollon järjestämisestä ei ole mitään tietoa.
Rakennusrekistereiden, jätteiden keräyksen ja vapautuksen saaneiden kiinteistöjen perusteella tehdyissä selvityksissä havaittiin, että tuhannet mökkiläiset eivät olleet vaivautuneet tekemään minkäänlaista ilmoitusta.
Junttila sanoo, että rekistereistä löytyneistä taloista osa on asuinkelvottomia, osa loma-asunnoista on vähällä käytöllä ja jonkin verran jätehuollon tilastoa vääristävät myös puhtaat virheet.
Tästä huolimatta jätehuolloltaan epäselvien loma-asuntojen määrä on suuri.
Vesien sotkeminen
suututtaa mökkiläisiä
Valtaosa loma-asukkaista huolehtii kuitenkin jätteistään esimerkillisesti. Mökkejään kalliilla rahalla rakentaneet kiinteistöjen omistajat pitävät mökkiläisten syyttelyä kohtuuttomana, sillä heidän mielestään todelliset saastuttajat löytyvät paikallisten asukkaiden joukosta.
Pohjois-Kuusamossa, Porontimajärvellä loma-asunnon omistava oululainen Esko Kauppinen ihmettelee sitä, että mökkiläisiä ahdistellaan roskista, mutta ympäristötoimi ei puutu paikallisten asukkaiden vesien pilaamiseen.
Kauppinen on tehnyt kaupungin ympäristötoimelle ilmoituksen vesistön sotkemisesta tämän vuoden lokakuussa. Hänen mielestään viranomaiset eivät halua puuttua asiaan.
Junttilan mukaan Porontimajärven tila tutkitaan, mutta työruuhkien vuoksi asiaan ei ole ehditty tarttua. Järven kuormittumisesta on valiteltu ennenkin ja näytteiden perusteella sinilevästäkin on havaintoja.
"Meillä on kuitenkin ristiriitaista tietoa, sillä esimerkiksi järvellä kalastavat eivät sano tapahtuneen minkäänlaista muutosta", Junttila kertoi.
Porontimajärven kuormittajaksi on tarjottu kalankasvatusta, sillä yläpuoliset Sarvilammet ovat olleet luonnonravintolammikoina.
Maatalouttakin järven tuntumassa on, mutta Junttilan mielestä ketään ei voida tässä vaiheessa ryhtyä syyttämään.
"Pystyykö näin isoa järveä edes sotkemaan luonnonravintolammikoilla", Junttila kysyy.
Porontimajärvi on kymmenien metrien syvyinen, vesistössä on tilavuutta.
Kauppisen havaintojen mukaan ennen kristallin kirkkaan järven rannat ovat kuitenkin alkaneet rehevöitymään pahasti ja kalansaaliit ovat romahtaneet.