Suomalaisten pelko ulkomaalaisten vyörystä lomakiinteistömarkkinoillemme EU:iin liittymisen seurauksena on osoittautunut silkaksi kuplaksi. Mökkikauppoja hierovat ja rantoja rakentavat edelleen suomalaiset itse. Ulkomaalaisten osuus on häviävän pieni.
Ulkomaalaisten kiinteistöhankintoja valvottiin ja tilastoitiin oikein lain voimalla vuodesta 1993 vuoteen 2000. Erityisessä syynissä olivat vapaa-ajan asunnot. Niiden hankinta oli muille kuin suomalaisille säädeltyä ja luvanvaraista.
Viimeiset kolme vuotta on ajeltu EU:n liittymissopimuksen mukaisesti ilman rajoituksia. Kiinteistökauppoja voivat tehdä vapaasti myös unionin ulkopuolella asuvat ihmiset ja yhteisöt.
Hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta ympäristöministeriöstä osallistui virkansa puolesta kiinteistökaupat vapauttaneen lain valmisteluun. Tehtävä oli helppo, koska käytäntö ja tilastot olivat jo ehtineet osoittaa suomalaispelot aiheettomiksi.
"Meillähän uskottiin, että ulkomaalaisten ryntäys nostaa kiinteistöjen hintoja, vaikeuttaa kaavoitusta ja tärvää luonnon. Mitään sellaista ei kuitenkaan tapahtunut", Hurmeranta sanoo.
Olemattomat uhat
Hurmerannan mielestä ei ole mitään syytä uskoa tilanteen pahentuvan jatkossakaan, vaikka markkinat ovat vapaat.
"On aika vaikea kuvitella, että jotain karmeaa tapahtuisi. Esimerkiksi rantarakentamista ohjataan lailla niin tiukasti, että pilaaminen on hyvin vaikeaa."
Samalla Hurmeranta nakkaa kysymyksen, onko mökkitontin tai loma-asunnon ostajan kansallisuudella luonnon turmelemisen kannalta edes mitään tekemistä.
"Joissakin tapauksissa se voi olla jopa etu: ulkomaalaisomistaja voi käyttää mökkiään vähemmän aikaa kuin suomalainen."
Vähän kauppoja
Vuosina 1993-1998 ulkomailla asuva oli ostajana 1743:ssa kiinteistökaupassa, eli vajaassa 300:ssa vuodessa. Noin puolet kaupoista koski vapaa-ajanasuntoja. Kaikki kaupat eivät kuitenkaan kuuluneet lupamenettelyn piiriin ostajan ja myyjän välisen sukulaisuussuhteen vuoksi.
Tarkkailukaudella ulkomailla asuvat ostivat maata Suomesta vajaat 5 400 hehtaaria. Kaupoissa käytettiin rahaa noin 90 miljoonaa euroa. Maksetut hehtaarihinnat eivät poikenneet Suomessa asuvien maksamista hinnoista.
Eniten maata ja loma-asuntoja ostivat saksalaiset. Toisena merkittävänä ryhmänä olivat ruotsalaiset. Näiden EU-maiden lisäksi ostajia oli Sveitsistä, Venäjältä ja Virosta.
Erikoistutkija Juhani Väänänen maanmittauslaitoksesta arvelee, että ulkomaalaisten osuus maassamme vuosittain tehtävästä noin 80 000 kiinteistökaupasta on edelleen ainoastaan puolen prosentin luokkaa.
"Ei ole mitään syytä olettaa, että se olisi ainakaan olennaisesti kasvanut siitä mitä se oli tarkkailuvuosina 1993-1998."
Pohjois-Suomen tilanne ei poikkea muusta maasta. Koillismaan ja Lapin rinne- ja matkailukeskukset saattavat kuitenkin houkutella myös ulkomaalaisia.
Käyttö vähäistä
Maanmittauslaitos pitää yllä kiinteistö- ja kauppahintarekisteriä, johon kaikki Suomessa tehtävät kiinteistöluovutukset kirjataan.
Väänäsen käsityksen mukaan ulkomaalaisten vähäinen kiinnostus suomalaisiin lomarantoihin ja -kiinteistöihin perustuu niiden kaukaiseen sijaintiin ja yleensä pelkistettyyn varustukseen.
"Espanjan ja Italian suosittuihin lomaparatiiseihin verrattuna olemme liian kaukana. Kiinteistöjen käyttöaste jää pakostakin hyvin alhaiseksi. Niiden palveluvarustuskaan ei välttämättä aina riitä keskieurooppalaisille. Oma ryhmänsä ovat eräänlaiset selviytymismatkailijat. He voivat viihtyä pitkiäkin aikoja vaatimattomissa oloissa hankalien taipaleiden takana", hän sanoo.
Väänänen sanoo, että hyvin suurella osalla Suomesta lomapaikkoja hankkivilla ulkomaalsilla on siteet Suomeen. "Ruotsalaiset ostajat ovat yleensä toisen polven suomalaisia, saksalaisilla taas on usein suomalainen puoliso."
"Puhtaimpia" ulkomaalaisia ovat hänen mukaansa venäläiset. He ostivat viime vuosikymmenellä melkoisesti kiinteistöjä Lappeenrannasta ja pääkaupunkiseudulta. Venäläisten voi Väänäsen mielestä olettaa olevan merkittävä ostajaryhmä myös jatkossa.
"Monilla pietarilaisilla on jo nyt kakkosasunto rajan tuntumassa Lappeenrannan seudulla. He arvostavat Suomessa rauhaa, turvallisuutta ja hyviä liikenneyhteyksiä. Venäläisten määrä voi hyvinkin kasvaa tulevaisuudessa."