Puiden oikea poltto, muutama muovilaatikko alakaapissa lajittelua varten, ympäristömerkitty pesuaine ja jokunen musta saavi veden lämmittämiseen ovat mökkeilijältä kädenojennus lähiympäristölle. Mökkivierailijakin voi tuoda fiksuina tuliaisina tienvierustan kojusta lähiruokaherkkuja. Reilusti voi myös kysyä, mitä mökillä todella tarvitaan, eikä tuoda mukanaan luonnonvaroja ja energiaa vieneitä turhakkeita.
Suomalaisten kesämökit ovat kasvaneet vapaa-ajan asunnoiksi. Yli 75 prosenttia mökeistä on sähköistettyjä ja näistä noin kolmanneksella on talvellakin lämpö päällä. Jääkaappi on yli 90 prosentilla mökeistä ja telkkari noin 70 prosentilla.
Kesämökkeilyn energiankulutus on 20-kertaistunut vuodesta 1970 vuoteen 2004. Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä.
Sähkönvedon sijaan perinteisimmällekin möksälle saa nykyään kätevästi aurinkopaneelit. Paneeleilla pyörittää perusmökkielämän sähköntarpeen ja pienivirtaisen jääkaapin, vaikka maakellarikin on hyvä vaihtoehto.
Mökkiläisillä on tapana polttaa roskat, mutta ainakin Oulussa ja lähikunnissa (Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä) kaikenlaisen muovin (myös "sopii poltettavaksi" -merkityn) poltto on kielletty.
Märkänä poltettavat kertakäyttöastiat tuottavat ruokajätteen kanssa hieman myrkyllisiä organoklooriyhdisteitä. Myös märkä paperi palaa epätäydellisesti ja muodostaa muun muassa polyaromaattisia hiilivetyjä.
Oulun seudun ympäristötoimen ympäristötarkastajan Maija Jokiharjun mielestä mökkiasukkaat on huomioitu esimerkiksi Hailuodon kunnassa. Vuoden 2008 loppuun saakka heille järjestyi kunnalta edullisia jätehuoltopisteitä mökkiteille.
"Hyvä palvelu jouduttiin valitettavasti lopettamaan väärinkäytösten vuoksi. Jätemäärät kasvoivat, kun esimerkiksi ohikulkijat toivat roskansa astioihin. Paikalle tuotiin muun muassa sohvia ja akkuja, ja roskikset muuttuivat kaatopaikan korvikkeiksi", kertoo Hailuodon kunnanjohtaja Matti Soronen.
Yleensä mökkiläisen on hankittava oma tai kimppajäteastia, jonka jäteauto käy tyhjentämässä. Roskien kuljettamista kaupunkikotiin ei jätelaki salli.
Roskaralli kaipaa ilmiselvästi kehittämistä.
Mummonmökeissä, joissa vesi kannetaan sisään ja ulos, tiski- ja saunavedet heitetään usein metsään, eikä siitä aiheudu ympäristökatastrofia. Jos vedet johdetaan viemäriä pitkin ulos, jätevesille on parasta perustaa edes yksinkertainen imeytysjärjestelmä saostussäiliöineen mahdollisimman kauas vesirajasta. Sakat voi viskata kompostiin.
Kolmella mökillä viidestä tönöttää pihan perällä huussi eli kuivakäymälä. Neljäsosalla on kompostikäymälä. "Kemiallisia vessoja järkevämpi on perinteinen hyysikkä. Kannattaa valaa perusta ja satsit hoituvat järkevimmin kompostoimalla ne mullaksi bio- ja puutarhajätteen kanssa. On laitonta haudata mitään jätteitä, myöskään eloperäisiä, metsäkuoppaan", muistuttaa Maija Jokiharju.
Jokaisella kunnalla on lain mukaan oltava ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä hoitava taho, joka neuvoo myös mökkeilijöitä.