Filosofian maisteri, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Sami Moisio väitteli perjantaina 15.8. Turun yliopistossa aiheesta Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä. Oululaissyntyisen, Lapin yliopistossa työskentelevän Moision vastaväittäjänä toimi Oulun yliopiston maantieteen professori, poliittiseen ja aluemaantieteeseen erikoistunut Anssi Paasi.
Moisio on tutkinut, miten poliittinen eliitti suhtautui EU-jäsenyyteen vuodesta 1991 vuoteen 1994. Aineistoa tutkimukselle on ollut tarjolla runsaasti. Moision tutkimus on kuitenkin ensimmäinen, joka nostaa Suomen suhteen historialliseen EU-jäsenyyskamppailuun.
Suomessa jäsenyyskamppailu muutti niin sisäisiä valtasuhteita kuin kansainvälisen aseman sijaintia.
"Kamppailussa hylättiin vanha Paasikivi-Kekkosen linja ja tilalle hyväksyttiin uusi Lipposen linja. EU-hakuprosessissa oli kyse myös Suomen kansainvälisen aseman määrittelystä. Joko kuulumme Itä-Eurooppaan tai pyrimme osaksi länsijärjestelmää, perusteli silloinen poliittinen johto. Mutta miten länsimaat meidät mieltävät on vielä tutkimatonta aluetta", Moisio tiivisti perjantaina.
EU-jäsenyyden kannattajat, eli nk. lännettäjät voittivat ja ajoivat vastustajansa poliittiseen unholaan. Moisio muistuttaa, että nykyinen EU-keskustelu on pitkälti yksipuolista juuri tästä syystä.
"Vaihtoehdottomuuden aika jatkuu yhä, kahdeksan vuoden jälkeen. Voi toivoa, että tulevien vuosien puolustusliittokysymys nostaa uuden keskustelun pinnalle", Moisio pohdiskelee.
Moision väitöskirja voi toimia myös keskustelun avaajana, uskoo puolestaan Paasi. Väitöstutkimus kiinnostaa varmasti niin entistä kuin nykyistäkin poliittista eliittiä. Nähtäväksi jää, kuinka moni tarttuu syöttiin.