Tähän aikaan vuodesta on tungosta laihdutusryhmissä. Liikuntaryhmät kuntosaleilla ja uimahalleissa pullistelevat innokkaista osallistujista. Miehet pysyvät vähemmistönä. Varsinkin laihdutusryhmät jäävät miehiltä väliin, vaikka liikakiloja miehet ovat osanneet kerätä paremmin kuin naiset.
Tilastojen mukaan yli puolet eli 54 prosenttia miehistä kantaa liikakiloja, kun taas naisista
38 prosenttia on ylipainoisia.
Taivalkoskelainen Juha Schroderus kertoo, että tarve kilojen tiputtamiseen syntyi kaljapubissa viime syksynä. Idean toimeksi panijat Juha Schroderus ja Risto Pikkupeura miettivät, että miehet tarvitsevat realistinen tavoitteen ja tarpeeksi innostavan palkinnon tavoitteen saavuttamiseksi.
Lehti-ilmoituksella kuulutettuja laiskoja, ylipainoisia keski-ikäisiä miehiä löytyi paikkakunnalta 25.
"Paras oli aloittaa tarpeeksi painavalla asialla eli mikä vaikutus ylipainolla on terveyteen, ja kun asian kertojana oli terveyskeskuslääkäri, tieto oli luotettavaa", perustajajäsenet muistelevat.
Porukan ikähaarukka on 35-50
vuotta, joukossa muutama yli viisikymppinen. Palkinnoksi kaavailtiin matkaa Saksaan syksyllä Oktober-olutfestivaaleille. Mukaan pääsevät vain 10 prosenttia alkupainosta pudottaneet jäsenet.
Miesten kesken laihduttaminen on erilaista kuin naisilla.
"Jotenkin on muodostunut käsitys, että naiset ottavat asian liian
tosissaan. Päätä särkee, kaikki on kurjaa, lenkille on pakko mennä ja porkkanat tursuavat korvista", Schroderus naureskelee.
Miehet eivät jaksa ottaa asiaa yhtä kurttuotsaisesti. Kokoontuessa on ylimpänä asiana huumori ja hauskanpito. Vitsaillaan omista töppäyksistä, ihmetellään oman mahan suuruutta ja vähän vilkaistaan, onko naapurilla mennyt paremmin. Pipo ei kiristä missään vaiheessa. Huomautuksia satelee siitäkin, jos kiloja on lähtenyt muita enemmän tai onko vedetty muukin kuin vyö kireälle. "Joulu oli verottanut jonkin verran syksyn saavutuksia, mutta ei siitä murhetta kannettu, riviin vaan ja rehut esiin", vetäjät kertovat.
Pudotustulokset ovat olleet hyviä, 5-10 kiloa parhaimmillaan, joskus enemmän. "Tietysti, jos tuloksia ei rupea syntymään, jotain täytyy keksiä", Pikkupeura pohdiskelee.
Porukan tuki on aina ykkössijalla. "Paras asiantuntija on toinen möhömaha, jonka mietteitä jokainen mielellään kuuleekin", hän arvelee.
Syksyn myötä Möhömaha-klubi muuttui kansalaisopiston piiriksi. Ilmoittelu, salivuorot ja luennoitsijoiden hankinta on näin huomattavasti helpompaa. Risto Pikkupeura sanoo, että porukka sopii oikein hyvin tämän vuoden ihannepiiriksi.
"Kansalaisopiston tavoitteena on saada ryhmiin enemmän miehiä ja kunnan liikuntatoimi haluaa saada liikunnan pariin sellaisia ryhmiä, jotka eivät muuten liiku", hän kertoo.
Uusissa ruokailutottumuksissa on helpottavaa, ettei mikään ole kiellettyä, ei kalja, eikä makkarakaan. Määrä on se, joka ratkaisee. Pakettikaupalla ei tarvitse makkaraa syödä, eikä silloin tarvitse kaljaakaan paria pulloa enempää. Yleensäkin annoskoon pienennys on tuottanut hyviä tuloksia ja lautasmalli on iskostunut korvien väliin, kaksi kolmannesta kasviksia ja mitä siihen muuta enää mahtuukaan. Viinerit, munkit ja suklaa eivät ole kiellettyjen listalla, mutta ei ihan joka päivä ruokalistallakaan.
Liikunnasta on helppo lintsata, sen tämä porukka tietää ja myöntää, että asennekasvatus on hyvällä alulla.
"Rennosti on edetty, verenmaku ei saa suussa tuntua", vetäjät veistelevät.
Kilojen pudottamisen myötä on mielikin piristynyt ja arkea jaksaa paljon paremmin. Työnteko on helpompaa ja eikä väsytä lähteä lenkillekään. Peiliinkin kehtaa joskus vilkaista.