Viisi vuotta sitten toimitusjohtaja Harri Mäkelä sai puhelinsoiton, jossa häneltä kysyttiin, voisiko perinteistä lapikasta tehdä huovasta.
Se oli yksi puhelinsoitto Lappeenrannan suunnalta reilut viisi vuotta sitten. Töysän kenkätehtaan toimitusjohtaja Harri Mäkelä muistaa sen selvästi.
– Soittaja kysyi, voisiko lapikkaan tehdä huovasta. Mietin asiaa noin viisi sekuntia ja totesin että jep, kokeillaan!
Töysän kenkätehtaan Arctips-huopalapikas on nyt yksi kenkätehtaan päätuotteista. Talven korvalla sitä valmistetaan tehtaassa eniten.
Mäkelä luotsaa perinteikästä, vaarinsa Arvid Mäkelän vuonna 1932 perustamaa kenkätehdasta nyt 35. vuotta.
– Nahan haju on ollut pikkunassikasta asti tuttua. Isä ja äiti olivat töissä tehtaassa ja täällä tuli itsekin paljon vietettyä aikaa. Kun isän veli jäi hommasta eläkkeelle, en ajatellut, että minä olisin jatkaja. Mutta niin siinä sitten kävi, että arpa osui minuun. Ei minulla ole tälle alalle mitään koulutusta. Kun en tiennyt asioista mitään, oli helppo sanoa kyllä, Mäkelä naurahtaa.
Töysän kenkätehtaan mallit ovat vuosikymmeniä vanhoja. Nahkaiset lapikkaat, miesten nahkasaappaat, poimuvarsijatsarit ja tanhukengät valmistuvat tehtaassa perinteisin menetelmin, joten koneetkaan eivät uutuuttaan kiiltele.
– Puunaulakone on yli sata vuotta vanha. Sitä käytetään lapikkaan pohjauksessa. Eipä silti, ei näihin töihin voisi nykypäivänä edes ostaa konetta.
Kahden perinteisen kengän, lapikkaan ja huopikkaan, yhdistäminen on ollut Mäkelän mukaan tehtaan valikoimaan sopiva nuorennusleikkaus.
– Villa on aivan ylivertainen materiaali, peittoaa kaikki keinokuidut ja goretexit mennen tullen. Se on pakkasella lämmin, eikä huopakengässä talvellakaan jalka hikoa, koska se hengittää ja imee kosteutta. Kengän hoito on helppoa, sillä villa on luonnostaan rasvainen, joten siihen ei kura tartu. Lampaanvillan tuotekehitys on vuosituhansia vanhaa, Mäkelä sanoo.
Hintansa vuoksi huopalapikas ei ole osoittautunut tehtaalle kultakaivokseksi, vaikka käyttäjäkokemukset ovatkin pelkästään positiivisia ja kenkä on ollut esillä mediassakin.
Koska kaikki tehdään käsityönä, huopalapikas maksaa. Pitkävartisen saapikkaan hinta on Töysän kenkätehtaan verkkokaupassa 225 euroa parilta.
– Hinta rajoittaa kysyntää. En ole kauheasti lähtenyt haalimaan jälleenmyyjiä, sillä se nakertaisi heti omaa katettamme. Tykkäämme tehdä suoraa kauppaa asiakkaalle myös siksi, että saamme suoran palautteen.
Kenkätehtaassa on töissä seitsemän suutaria. Kaikki kengät tehdään pari kerrallaan käsityönä. Kyse ei ole liukuhihnatyöstä, vaan kaikki hallitsevat kengän kaikki työvaiheet leikkuuvaiheesta pohjaukseen ja viimeistelyyn.
– Hallinta on sormenpäissä, Mäkelä sanoo.
Päivässä kenkäpareja valmistuu joitain kymmeniä.
– En minä niitä laske, sanoo toimitusjohtaja.
Kenkäteollisuus ei ole Suomessa ala, jolla olisi kovin ruusuiset tulevaisuudennäkymät. Halpistuotanto haastaa käsityöammatin ja alas on tultu jo monta vuotta. Toimitusjohtaja Mäkelä ei maalaile tehtaalleen kovin ruusuista tulevaisuutta.
– Toistaiseksi näitä kenkiä vielä tehdään. Me olemme suutareiden kanssa vanhoja kääpiä jo. Kymmenen vuoden kuluttua heidänkin työuransa alkaa olla lopussa. Uusia tekijöitä ei alalle tahdo olla.
Juttu on julkaistu Kalevan Helmi-liitteessä 21.11.2018.