Viisivuotias Oliver Niskala työntää päänsä verhon taakse ja tutkii, miltä nivalalainen ratapihamaisema näyttää sieltä käsin katsottuna. Hetkeä myöhemmin Oliver pääsee kiskobussin ohjaamoon ja saa vislata pillillä.
Vaikka veturikuskit eläköityvät kovaa vauhtia ja työnsarkaa voisi olla, niin kiskobussi ei saa nuorta miestä vakuutettua.
"Minusta ei tule veturinkuljettajaa", Oliver Niskala ilmoittaa.
Kiskobussia on silti paha mennä haukkumaan. Kun se ajelutti lehdistöä ja vip-vieraita, joka puolelta kuului tyytyväistä hyrinää - hiljaista kuten kiskobussin dieselmoottoreista.
"Ei tule dieselin hajua sisälle", VR:n aluepäällikkö Markus Lohikoski myhäili.
Kiskobussi aloitti keskiviikkona säännöllisen liikennöinnin välillä Ylivieska-Iisalmi-Ylivieska.
Oliver Niskalan isä, nivalalainen pankinjohtaja Markku Niskala tunnustautui kiskobussin tulevaksi käyttäjäksi. Hän kertoo käyttäneensä paljon jo eläkkeelle siirtynyttä virttynyttä kalustoa.
"Tasainen, hyvä kyyti ja halvempaa kuin lentäminen", Niskala perustelee.
Nivalasta tulee Kruunupyyn lentokentälle 130 kilometriä matkaa, joten siinäkin mielessä junamatka lähes kotiovelta on mieluinen.
"Tämä on kuin pääkaupunkiseudun esikaupunkiliikennettä. Käytän tätä junaa yleensä syöttöliikenteenä iltapäivän tai illan pendolinoon Helsinkiin", Niskala painottaa.
Vetopalveluasiantuntija Erkki Juut on ollut alusta asti mukana touhuamassa kiskobusseja Suomen kamaralle. Espanjalainen versio kaatui aikanaan liialliseen meluun. Nyt käytössä oleva tshekkiläinen versio saa Juutilta huomattavasti paremmat arvosanat.
"Tässä on ajateltu tosi pitkälle monet asiat", Juut kehuu.
Vaikka palaute on ollut pääosin hyväksyvä, jotain kielteistäkin kiskobussit ovat kirvoittaneet. Ensimmäinen juna, joka aloitti liikennöinnin Joensuu-Pieksämäki-välillä kesän korvalla, sai moitetta kuumuudestaan.
"Lasit ovat ympäri vaunua, joten lämpökuorma on iso", Juut selvittää.
Talvitestien perusteella kylmyysongelmaa ei pakkasilla ole. Kiskobussissa on automaattinen tuuletusjärjestelmä. Peruslämpötila on säädetty 22 asteeseen. Ilmajousitus tuo lisää matkustusmukavuutta.
Historian siipien havinaa
Ylivieska-Iisalmi-rata, joka tunnetaan myös Kyösti Kallion ratana, täytti joulukuun alussa 80 vuotta. Kiskobussien saapuminen turvaa radan tulevaisuuden, vaikka osuus on esintynyt vuosittain lakkautettavien ratojen joukossa.
Matkustajamäärät ovat vuositasolla pyörineet 30 000 hengen tienoilla. "Uskomme, että määrät lähtevät kasvamaan. Uutta asiakaskantaa on tullut aikaisemmin avatuille kiskobussireiteillekin", Lohikoski paljastaa.
VR:n matkustajamäärät ovat muutenkin kasvaneet. Marraskuun lopun mittauksessa kasvu oli kolmen prosentin luokkaa.
"Erittäin hyvä kasvu. Olemme olleet tyytyväisiä kahteenkin prosenttiin", kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen myhäilee.
Kiskobussit halventavat kustannuksia neljänneksellä verrattuna veturiin ja kahteen vaunuun, mutta lippujen hinnoissa se ei näy. Bussien käyttöikä on Vanhasen mukaan 35-40 vuotta.
Kiskobussien esikuvat, niin sanotut lättähatut, kulkivat raiteilla vuodesta 1954 alkaen yli 30 vuotta. Uudelle sukupolvelle on lempinimi vielä keksimättä.
"Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan", Lohikoski summaa.
