Oulussa vierailee perjantaina ja lauantaina näytelmä Maailman synty, jonka ovat tuoneet mukanaan Petroskoin kansallisen teatterin näyttelijät Karjalan tasavallasta.
Pietarilaisen professorin Andrei Andrejevin ohjaama esitys nähdään Oulun lasten ja nuorten teatteripäivillä ensi kertaa Suomessa.
Kalevalan ensimmäisen ja toisen laulun modernisointi on jo pitkään ollut petroskoilaisten vetonaula. Sitä on esitetty yli sata kertaa, myös muualla Venäjällä.
"Maailman synty on moderni näky. Monet eivät sitä ehkä aluksi ymmärrä, mutta lopulta yleisö aina pitää näytelmästä sataprosenttisesti", mainostaa teatterinjohtaja Sergei Pronin.
Impiä ja sankareita
Maailman synnyssä naisnäyttelijät ovat kaikki vuorotellen Kalevalan impiä, miehet sankareita.
"Punaisessa kuvassa pikku-Väinämöinen istuu Ilmattaren kohdussa, jossa imurin letkut luikertelevat kuin käärmeet. Vatsassa hän ajattelee ja huutaa, mitä minä teen, kun joudun olemaan täällä 30 vuotta", selvittää Maailman synnyssä mukana oleva näyttelijä Olga Portretova suomen kielellä.
Portretovan lapsuudenkodissa Petroskoissa ei suomea puhuttu, joten hän on joutui opettelemaan kielen myöhemmin aakkosista alkaen.
"Koulussa jo opiskelin suomea jonkin verran. Kun sitten kuulin, että Arvid Zeland perustaa uuden ryhmän Petroskoihin ja että mukaan pääsemiseksi vaaditaan suomen kielen taitoa, ilmoittauduin heti mukaan. Onneksi he uskoivat kielitaitooni."
Petroskoin kansallinen teatteri aikoo jatkaa Kalevala-aiheisen nuortenteatterin parissa. Tulossa on toinen osa, Kullervo. Myös sen ohjaa Andrei Andrejev.
Teatterin ohjelmistoon sisältyy venäjän-, karjalan- ja suomenkielisiä näytelmiä, mutta pääasiallinen kieli on suomi. Maailman synty esitetään Oulussa venäjäksi. Perehdytys ilmapiiriin tarjotaan suomeksi, vaikka vahvasti visuaalinen teos ei juuri tekstityksiä tarvitse.
Vapaus maksaa
Lokakuussa Petroskoin kansallinen teatteri juhlii 75-vuotista olemassaoloaan. Sergei Pronin mainitsee myös Oulun kaupunginteatterin vierailevan juhlilla, vaikka oululaisten itsensä mukaan Petroskoin-matka on vasta pohdinnan asteella.
Tällä hetkellä Proninin teatterissa työskentelee 120 ihmistä, joista näyttelijät muodostavat lähes neljäsosan. Venäjänkielisiä näyttelijöistä on noin puolet.
"Yleisöpohjamme on kieltämättä pienentynyt. Perestroikan aikana niin monet muuttivat Suomeen. Karjalan kieli sen sijaan on saanut enemmän painoa, koska sitä opiskellaan kouluissa. Mutta karjalassakin on kolme eri murretta, joten ei ole ihan helppo löytää sopivia näytelmiä ohjelmistoon", Pronin selvittää.
Petroskoin kansallinen teatteri saa noin 70 prosenttia tuloistaan valtion budjetista ja loput pääsylippujen myynnistä, mutta niukkuudessa eletään siitä huolimatta.
"Valtio kyllä lupaa lisää rahaa, mutta kapitalismi on kapitalismia. Sosialismin aikaan teatteri sai rahaa. Silloin myös sanottiin, mitä pitää esittää. Nyt olemme vapaita ihmisiä, ja vapaus maksaa."
Tarinasta elämän eväitä
Lasten ja nuorten teatteripäivillä esiintyy myös Petroskoin nukketeatteri H. C. Andersenin klassikkosatuun perustuvalla näytelmällä Pieni merenneito.
Nukketeatterin johtaja Elena Larionova opettaa festivaalilla lauantaina pidettävässä nukketeatterityöpajassa Miten saada hiljaiselle nukelle henki?
"Lapset ovat kaikkein vaativimpia katsojia. Heille on teatteria tehtävä rehellisesti ja avoimesti. Pienellä merenneidolla on erityinen paikka ohjelmistossamme, koska se on syntynyt yhteistyössä meille tärkeän ohjaajan, Ruslan Kudashovin kanssa", Larionova sanoo.
"Kudashov uppoutuu ohjauksessaan syvälle asioiden ytimeen omalla, ainutlaatuisella tavallaan. Hänen merenneitonsa ei muistuta Walt Disneyn mallia. Tästä tarinasta vanhemmat saavat hyviä aiheita lapsen kanssa käytäviin keskusteluihin."
