Tänä vuonna on maksimimäärä arkivapaita, mutta syksy on tavalliseen tapaan tauoton.
Pimein vuodenaika on aluillaan, eikä kalenterin selailu helpota yhtään: jos kesälomapäiviä ei jäänyt säästöön, seuraava tauko arkiseen raadantaan tulee vasta itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Suurin osa suomalaista päätti kesälomansa heinäkuun lopussa, mikä tarkoittaa, että ennen itsenäisyyspäivää on huhkittava 18 täyttä viikkoa.
Keväällä pisin katkoton aika kesti vain 13 viikkoa, joiden jälkeen tuli kiitokseksi koko joukko repaleisia viikkoja pääsiäisen, vapun ja helatorstain ansiosta.
Suomessa on kaikkiaan 11 juhlapäivää, joista on mahdollista saada ylimääräinen arkivapaa. Käytännössä niistä toteutuu vuosittain 7--10, koska osa osuu aina viikonlopuksi. Tänä vuonna meillä on täydet kymmenen arkivapaata.
Eurooppalaisittain kymmenellä vapaapäivällä pääsee vain keskikastiin. Espanjassa on tänä vuonna 16 arkivapaata, Saksassa ja Ruotsissa 13. Britit ja bulgarialaiset sentään häviävät meille kahdeksallaan, ja romanialaiset saavat tyytyä viiteen.
Työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen uppoutui pyynnöstä arkivapaiden logiikkaan. Oikeastaan voi puhua paluusta aiheeseen, sillä mies on sivunnut aihetta jo väitöskirjassaan.
Tunnin räknäämisen jälkeen Timonen tietää kertoa vuosittain toteutuvien vapaapäivien määrän lisäksi, että juhlapyhät osuvat täsmälleen samoiksi viikonpäiviksi 28 vuoden välein.
Pitkän syksyn arkivapaiden osumisia ei tarvitse jännittää, koska niitä ei ole. Eikö asialle voisi tehdä jotakin? Siirretään isänpäivä marraskuun toiseksi perjantaiksi! Tai palataan aikaan ennen vuotta 1772, jolloin pyhäinpäivää vietettiin aina marraskuun ensimmäisenä päivänä. Tänä vuonna se olisi torstai.
Työministeriön Tiainen ehdottaa mobiilivapaata, jonka kukin saisi sijoittaa soveltuvaan ajankohtaan. Sopisi hyvin Suomen imagoon eikä tarvitsisi pysäyttää koko koneistoa, kun väki huokaisisi eri kohdissa loka- ja marraskuuta.
Mitä sellainen vapaa sitten maksaisi?
Tiaisen mielestä ei kohtuuttomasti. Kokopäivätyötä tekevä suomalainen työskentelee suurin piirtein 1 700 tuntia vuodessa, joten 8 tunnin vähennys tarkoittaisi 0,4 prosentin laskennallista tuotannonlaskua. Koko työväen ylimääräinen lisävapaa tarkoittaisi 800 miljoonan euron tuotannonlaskua -- laskennallisesti.
"Välttämättä lisävapaan taloudellinen merkitys ei olisi kovinkaan suuri. Tutkimusten mukaan tuottavuus ei ole suoraan sidoksissa työtunteihin, ja se todennäköisesti nousisi kyseisen viikon muina päivinä."
