Tietoliikennevälineiden valmistuksen ja pääasiassa sitä palvelevan elektroniikan valmistuspalvelun kasvuluvut ovat päättymässä nollaan - ilmeisesti jopa pakkasen puolelle - kuluvana vuonna. Koska toimiala muodostaa viidenneksen koko Suomen BKT:sta, sen muita aloja pahempi takkuaminen pudottaa Suomen kasvuluvut EU:n heikoimmaksi.
Näin kertovat TE-keskusten ja kauppa- ja teollisuusministeriön tänään julkaisemat tietoliikennevälineiden ja elektroniikan valmistuksen toimialaraportit.
Nokian ja muutaman muun vientiorientoituneen tietoliikennevälinevalmistajan johdolla toimialan kasvu on ollut lähes kymmenen vuoden ajan poikkeuksellisen nopeaa. Tuotannon bruttoarvo päätyi vuonna 2000 noin 120 miljardiin markkaan (lähes 85 % koko elektroniikka- ja sähköteknisen tuotannon bruttoarvosta), missä oli lisäystä edellisvuodesta noin neljännes.
Nyt ollaan uudessa tilanteessa. Toimintoja ja resursseja sopeutetaan, investointeja lykätään, eikä irtisanomisilta ja lomautuksilta ole vältytty.
Selityksenä on kansainvälisen kysynnän, myös suomalaisen vientikysynnän, heikkeneminen. Muuttunut markkinatilanne johtuu teleoperaattorien kasvaneista vaikeuksista, katteettomasta optimismista, ylisuurista investoinneista ja velkaantumisesta pitkään jatkuneessa kasvuboomissa.
Niin sanotun toisen sukupolven tuotteet (GSM-verkot ja kännykät) ovat saavuttaneet kasvupisteensä teollistuneissa maissa. Niiden markkinat vetävät hyvin vain Kiinassa ja jossain määrin Etelä-Amerikassa. Kolmannen sukupolven solukkoverkkojen ja päätelaitteiden tuotteistus on osoittautunut odotettua työläämmäksi ja operaattoreiden investointikyky muuttuneessa tilanteessa hyvin rajalliseksi.
Väliaikaiseksi kysynnän pelastajaksi toisen ja kolmannen sukupolven tuotteiden väliin tarjottiin GPRS:ää, jonka verkko oli halpa toteuttaa. Päätelaitteet viivästyivät kuitenkin markkinoilta, eikä niihin ole saatu vieläkään riittävää ja tarpeelliseksi koettua sisältöä.
Kolmannen sukupolven UMTS-järjestelmiä on rakennettu vasta koeluontoisesti, eikä niistä odoteta tulokertymää kunnolla ennen vuotta 2004. Selvästi pisimmällä tässä ollaan Japanissa, jossa UMTSia jo käytetään suppeasti, mutta varsin onnistuneesti. Japanissa oivallettiin sisältötarjonnan merkitys ajoissa ja sikäläisellä GPRS:llä on yli 20 miljoonaa käyttäjää.
