Liikenne- ja viestintäministeriö asetti torstaina työryhmän pohtimaan, miten mobiilitelevision yleistymistä voitaisiin edistää. Mobiili-tv tarkoittaa käytännössä televisio-ohjelmien seuraamista kännykällä. Toimiin on syytä ainakin siinä mielessä, että uusi tapa katsella telkkaria on Suomessa yleistynyt etanan vauhdilla.
Mobiili-tv:n leviämisen tiellä ovat meillä lähes kaikki ajateltavissa olevat syyt: pula sisällöistä, laitteista, katsojista ja näkemyserot tekijänoikeuksista. Näistä esteistä huolimatta ministeriön tiedotteessa viitataan ennustuksiin, että mobiili-tv "on lähdössä voimakkaaseen nousuun".
Uskoa perustellaan sillä, että ainakin Hollannissa ilmassa on pientä kännykkä-tv-innostusta. Muualla maailmassa Etelä-Koreassa on jopa kymmenisen miljoonaa mobiili-tv-laitetta.
12-henkisen työryhmän kokoontumiset eivät tule valtiolle ylettömän kalliiksi. On silti pakko kysyä, onko asiassa kyse yhden median turhasta tekohengitysyrityksestä
Jos kuluttajien joukossa olisi todellista halua katsella televisiota kännykän näyttöruudulta, se olisi jo lisännyt sekä ohjelmien että tarvittavien laitteiden tarjontaa. Kännykät, kotitietokoneet, videonauhurit tai vaikkapa dvd-soittimet ovat yleistyneet ilman työryhmiä yksinkertaisesti siksi, että kuluttajat ovat kokeneet ne tarpeellisiksi.
Koko mobiili-tv:n ideaa syö se, että nopeiden kännykkäyhteyksien yleistyminen mahdollistaa videoiden haun netistä käyttäjän omien toiveiden ja aikataulujen mukaan. Mobiili-tv:n tarjonnan valitsee joku muu jossain.
Ikuisuusongelmaksi mobiili-tv:ssä jää kuvan pieni koko. Se heikkous korostuu sitä mukaa kun kotitelevisioiden tuumakoot vain kasvavat.