Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi metsähallituslaki turvaa valtion maiden virkistyskäytön nykykäytännön mukaan, vakuuttaa maa- ja metsätalousministeriö.
Metsähallituksen lakisääteisenä velvoitteena on ottaa huomioon virkistyskäyttö talousmetsäalueillaan. Virkistyskäyttö säilyy maksuttomana myös kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla.
Lailla perustetaan valtion metsätaloutta harjoittava tytäryhtiö, joka olisi kokonaan Metsähallitus-liikelaitoksen omistama.
Liiketoiminnassa yhtiön tulee ottaa huomioon luonnon muotoisuus, virkistyskäyttö, työllisyyden edistämisen sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimukset.
Valtion retkeilyalueiden – muun muassa Oulujärvi, Syöte ja Kylmäluoma – osalta laissa säilytetään nykyinen malli.
Liiketoimintaa voi retkeilyalueilla harjoittaa vain siten, että virkistyskäyttö ja retkeily otetaan korostetusti huomioon. Ympäristöministeriö hyväksyy retkeilyalueille laaditut hoito- ja käyttösuunnitelmat. Poronhoitoalueella on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, ettei porotalouden harjoittamista oleellisesti vaikeuteta.
Metsähallituksen virkistysmetsät ovat tällä hetkellä tuottovaateen alaisessa omaisuudessa lukuun ottamatta Ylä-Lapin virkistysmetsiä. Jatkossa peruspääomaan sisällytettäisiin lisäksi noin 40 000 hehtaaria Ylä-Lapin virkistysmetsiä. Alueen hakkuusuunnitelmaa ei muuteta.
Eduskunnalle annetun esityksen mukaan suurinta osaa Metsähallituksen hallinnoimasta valtion maa- ja vesiomaisuudesta ei koskisi tuottovaade. Muuhun omaan pääomaan kuuluvaa maa- ja vesiomaisuutta olisi 6,970 miljoonaa hehtaaria. Tuottovaateen alaiseen peruspääomaan kuuluisi 5,570 miljoonaa hehtaaria.