Tiedetään. Sunnuntaina 10.5. pelattaviin MM-finaaliin ja pronssiotteluun on aikaa vielä 11 päivää, mutta pitkästä aikajanasta huolimatta jo nyt mitalikoordinaatit ovat selvillä.
MM-finaalissa nähdään viime vuoden uusinta, kun Kanada ja Venäjä ratkaisevat kirkkaimpien mitalien kohtalon. Nämä kaksi maata ovat juuri nyt valovuosien päässä omassa kategoriassaan, jonne muilla ei ole tässä juoksussa mitään asiaa.
Kanadalaiset ovat ampuneet ottelua kohti 39,3 kertaa ja tehneet 7,3 maalia. Huimia lukemia, vaikka vastustajat eivät ole kuuluneetkaan jääkiekkoilun terävimpään kärkeen. Kanadan peliä on kiva katsoa. Pelaajat esittävät ja pelaavat, eivätkä vain "käy töissä".
Myös itärajan takaa tulee kovaa. Venäläinen kattaus Ilja Kovaltshukin johdolla on täydellinen makunautinto päivästä toiseen.
Tshekki ei saanut kisoihin megaluokan tähtiään Jaromir Jagria (Avangaard Omsk) ja Ales Hemskyä (Edmonton Oilers) lukuunottamatta. Leijonien riveistä puuttuu toistakymmentä kiekkotähteä, jotka ovat joko loukkaantuneina tai edelleen jatkavat kauttaan Pohjois-Amerikassa.
Nyt leijonien kirkkain tähti on Niklas Hagman...vai onko hän Sami Kapanen... vai sittenkin Petteri Nummelin....?
Isossa kuvassa hän on ehdottomasti maalivahti Pekka Rinne. Kempeleläismies ei vain vielä ole ehtinyt ansaita supertähden statusta, mutta senkin aika tulee.
Alati rauhallinen, analyyttinen ja hyväntuulinen Rinne kuuluu NHL:n raskaan sarjan tähdistöön 2-5 vuoden kuluessa.
Olli Jokinen, Tuomo Ruutu, Jussi Jokinen ja Joni Pitkänen olivat vaaksan päässä kisamatkasta. Mutta kuinka suuren hyötysuhteen joukkue saa pelaajasta, joka kamppailee muutaman päivän aikaeron kourissa ja nielee samaan aikaan pettymystään NHL-kauden liian pikaisen päättymisen jälkiaallokossa.
Todellisia sateentekijöitä sieltä ei koskaan tule, koska joukkue on jo ehtinyt hitsautua Joukkueeksi.
Tarjolla on korkeintaan tiettyä johtajuutta, isoja egoja ja ehkä joukkuekemian sekoittajia. Olisiko molli-Olli todella ollut tälle joukkueelle vahvistus? Mies, joka on tehnyt huiman, mutta kyseenalaisen ennätyksen NHL:ssä. Ennätyksen, jota ei ehkä koskaan rikota.
Pelannut 799 NHL:n runkosarjan ottelua ilman ainoatakaan pudotuspeliä.
Putki päättyi tänä keväänä, mutta syvään pettymykseen sekin päättyi.
Jääkiekko on Sveitsissä suosittu kansanhuvi, peleissä käy paljon väkeä, rahaa on niin, että ranteita pakottaa, mutta maa ei ole pystynyt hyödyntämään buumia ja murtautumaan kansainvälisiin parrasvaloihin.
Tälläkin kertaa Sveitsi jää sijoille 7-12, mikä näissä kekkereissä ei alppimaata varmasti lämmitä.
Pohjoismaisissa mestaruuskisoissa Tanska ja Norja kamppailivat keskiviikkona pronssista ja varmasta A-sarjapaikasta, joka kääntyi jatkoajalla Norjan villiin voitonjuhlaan.
Tanska joutuu viikoksi kuurille, jossa mitataan paitsi venymiskykyä, mutta myös kykyä voittaa pakkoraossa. Kaksi voittoa kolmessa ottelussa riittää varmaan sarjapaikkaan. Samaa kaavaa rakennellaan myös Itävallassa ja Unkarissa. Saksan ensi vuoden kisapaikka on jo varma, koska maa isännöi ensi keväänä MM-turnausta.
Näistä kahden on alistuttava. Julmaa, mutta totta.
Jouko Vuorjoki
jouko.vuorjoki@kaleva.fi