Pääkirjoitus

MM-Lah­ti, uu­dis­tet­tu versio

Jos keskivertosuomalaiselta kysyy, mitä tulee mieleen Lahden MM-hiihdoista vuodelta 2001, todennäköisesti moni sanoo ikävän sanan: doping.

Jos keskivertosuomalaiselta kysyy, mitä tulee mieleen Lahden MM-hiihdoista vuodelta 2001, todennäköisesti moni sanoo ikävän sanan: doping. Näkömuistissa lienee yleisesti kuva tiedotustilaisuudesta, jossa hiihtopomo, valmentajat ja hiihtäjät selittävät, mitä muka tapahtui. He kaikki olivat suomalaisia.

Kuuden suomalaisen kisaajan jääminen kiinni dopingista järkytti kansakuntaa.

Tapahtumien seurauksena meni 16 vuotta ennen kuin maastohiihdon MM-kisat järjestetään jälleen Lahdessa. Tänään alkavat jo seitsemännet hiihdon maailmanmestaruuskisat kaupungissa.

Nyt alkavista kisoista on suljettu dopingin takia yksi norjalainen ja kuusi venäläistä urheilijaa. Mitään varmuutta ei tietenkään ole, ettei uusia tapauksia tulisi kisoissa esiin.

Jos tulee, ne luonnollisesti luovat tapahtuman ylle synkkiä sävyjä. Pitkällä jaksolla on silti välttämätöntä, että vilpistelijät jäävät valvonnan seulaan.

Suomalaisesta näkökulmasta uutta kiinnostavuutta tapahtumalle antaa se, että nyt omilla urheilijoillamme on menestyksen mahdollisuuksia nimenomaan laduilla. Urheilullisena murheen aiheena sen sijaan on edelleen Suomen mäkihypyn tilanne, jossa on lohduttomasti juututtu mäkimontun pohjalle.

Positiivisia merkkejä suomalaisen mäkihypyn käänteestä on vaikea nähdä edes sinivalkoisin lasein. Kun huippujen pärjääminen vaikuttaa siihen, miten lahjakkuudet hakeutuvat lajin pariin, jatkokaan ei näytä ruusuiselta. Mitä heikompaa on kansainvälinen menestys, sitä pienempi joukko lapsia ja nuoria kiipeää suksinensa hyppytorniin.

Maastohiihdon kohdalla tilanne on jonkin verran parempi siinäkin, että se vetää edelleen varsin suuria harrastajamääriä. Paljon kertova mittari lajin suosiosta tulee Lahdessa olemaan kisojen lipunmyynti.

Tiistaina näytti siltä, ettei tavoitteeksi asetettuun 250 000 lippuun ylletä, mutta nollatulokseen päästäisiin järjestäjien mukaan jo noin 200 000 katsojalla. Toinen lahjomaton mittari on kisojen tv-katsojien määrä.

Kaikkiaan suomalaisella hiihdolla on edessään valtava työ, jos se haluaa palauttaa takavuosikymmenten asemansa keskeisenä talvilajisuosikkina. Hiihdon asemaa nakertaa taustalla se, että iso osa lajin seuraajista alkaa olla eläkeiässä tai sitä lähellä. Laji tarvitsisi lisää imua nuoremman sukupolven joukossa.

Jääkiekon asema Suomen ykkösurheilulajien ykkössuosikkina näyttää tällä hetkellä horjumattomalta. Asiantuntijoiden povauksissa myös jalkapallon asema erityisesti tv-lajina kasvaa siitä huolimatta, että suomalainen jalkapallo ei tällä hetkellä yllä edes kansainväliselle keskitasolle.

Lahdessa suomalaisen hiihdon suosion voi työntää nousuun menestys. Pitemmälle katsottaessa osansa on myös sillä, löytyykö lajin huipulta sellaisia persoonia, joiden tempaukset tai kommentit herättävät tunteita. Mieleen voi palauttaa vaikkapa Lahden MM-kisat vuodelta 1978, jolloin Juha Mieto voitelun epäonnistuttua hiihti kilvan päätteeksi suoraan saunaan.