Zürichin kupeessa sijaitseva Kloten on nyt MM-historiaa 2009, sillä kaikki loput ottelut pelataan Bernissä, joka toimi MM-kisojen isäntänä myös 1990.
Kaupunki ja areena ovat samoja, missä Kärppien juniorimyllyn kirkkain tähti Reijo Ruotsalainen juhli SC Bernin riveissä kolmea Sveitsin mestaruutta 1989, 1991 ja 1992. Reksa voitti uransa aikana toki paljon muutakin, ja hänet muistetaan Sveitsin pääkaupungissa varmasti hyvin näinäkin päivinä.
Toisella kärppälahjakkuudella Mikko Haapakoskelle Sveitsin-ajoitus ei mennyt aivan yhtä nappiin. Haapakoski kiekkoili SC Bernissä 1993-1996, ja joukkue pääsi kerran pudotuspeleihin. Kun Haapakoski palasi Suomeen (Ilves) kaudeksi 1996-97, SC Bern juhli taas mestaruutta.
Haapakoski on kuitenkin onnekas, sillä hän pääsi TPS:n kanssa kullan makuun kolme kertaa 1990-luvun taiteessa.
On nimittäin muistettava, että valtaosa huippupelaajista ei ikinä voita tai saavuta yhtään mitään - ei kansallisesti eikä kansainvälisesti. He saattavat tahkota ammatikseen useita vuosia eri liigoissa ja maissa, mutta käteen voi jäädä loppujen lopuksi vain liian kovia kokenut kroppa, rikkinäinen sielu ja putoaminen tyhjän päälle.
Raha on pelaajille tärkeää, mutta todellinen täyttymys tulee mestaruudesta. Denverin Pepsi Centerin yleisö haukkoi henkeään, kun se sai katsella kesäkuussa 2001 yhtä jääkiekkohistorian hienoimmista eleistä, kun Coloradon kapteeni Joe Sakic ojensi Stanley cupin pokaalin suoraan puolustajalegenda Ray Bourquen,40, käsiin.
Bourque, joka oli ennen tätä ikimuistoista hetkeä vuodattanut miljoonia hikipisaroita, ottanut vastaan kymmeniä tuhansia taklauksia, pelannut NHL:ssä 22 kauden aikana 1612 runkosarjan ottelua, ja oli tuolloin eniten ilman Stanley cupia pelannut pelaaja.
Kannun ensimmäisenä kohti korkeuksia nostaneen Bourquen ilo kasvoilla välittyi kaikille. Helpotus oli valtava. Täyttymys oli täydellinen.
Bourquen ura päättyi saman tien. Tehtävä oli saatu päätökseen. Vihdoinkin.
Vaikka Stanley cupia pidetään maailman arvostetuimpana pokaalina jääkiekossa, se häviää MM-kisoille ja olympialaisille yhdessä, mutta hyvin merkittävässä asiassa.
Stanley cupissa pelataan joukkueelle ja faneille, mutta kansainvälisissä arvoturnauksissa koko kansakunnalle.
Sunnuntai-iltana Bernissä pelattavan MM-finaalin jälkeen jossakin päin maailmaa alkaa valtava hulabaloo, joka voi kestää päiviä. Karnevaali alkaa maailmanmestarin kotimaassa - ellei kysymyksessä olisi sitten Yhdysvallat, missä MM-kiekko ei mahdu mielenkiinto-rankingissa tuhannen parhaan viihdykkeen joukkoon.
Suomen miehekäs peliesitys maanantai-iltana Kanadaa vastaan osoitti, että pakka MM-kultaa jaettaessa on sittenkin vielä täysin sekaisin. Kandidaatteja ennakkosuosikki-Kanadan haastajiksi on ilmoittautunut nyt neljä.
Mukana joukossa myös piskuinen Suomi. Voiko Tukholman ihme toistua 14 vuoden tauon jälkeen äitienpäivänä 2009?