Kulttuuriministeri Tanja Karpela vastaanotti keskiviikkona Helsingissä viime vuoden yleisurheilun MM-kisojen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevat tutkimustulokset, joita on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa arvioitaessa suurtapahtumien järjestämistä Suomessa.
Karpela muistutti, että MM-kisat olivat ensimmäinen kumppanuushanke, jossa toteutettu kisavaikutusten arviointi toivottavasti tulee pysyväksi käytännöksi.
"MM-kisat kannatti järjestää, tulos oli varsin hyvä. Saimme suurtapahtumien järjestämisen strategian tieto-taitoa. Jatkossa valtiovallan on tärkeätä olla hakuprosessissa mukana aitona kumppanina", Karpela sanoi.
Hyötyä tutkimuksesta voidaan saada, jos Suomi saa 2009 naisten EM-jalkapallon emännyyden, ja 2010-luvulla ovat odotettavissa perinteisesti pohjoismaisen hiihdon ja jääkiekon MM-kisaisännyydet.
Tutkimukset luovuttanut nykyinen ulkoministeriön erityisasiantuntija Harri Syväsalmi piti MM-kisojen organisaatiossa aktiivisesti kumppanuushankkeen ohjaksia.
"MM-kisat olivat plusmerkkinen MM-järjestäjien (400 000) lisäksi myös valtiovallalle (11 miljoonaa), jonka 14 miljoonan panostuksen korvasi 25 miljoonan tuotot", Syväsalmi muistutti.
Tutkimuksen mukaan kisojen suurin taloudellinen merkitys oli siinä, että onnistuneesti järjestetyt kisat edesauttavat muiden tapahtumien saamista tulevaisuudessa.
Majoitusala
hyötyi kisoista
MM-kisoja varten tehtyjen investointien, varsinaisen kisojen järjestämisen sekä kisavieraiden rahavirtojen lisäys yritysten liikevaihtoon sekä kisaorganisaation ja sidosryhmien oman työn arvo yhteenlaskettuna olivat bruttoarvioltaan noin 120 miljoonaa euroa.
Kokonaisuutena aluetaloudelliset odotukset olivat nyt saavutettua suuremmat. Parhaiten menestyi majoitusala. MM-kisat eivät olleet taloudellinen menestys Helsingin seudun matkailua palveleville yrityksille, mutta tulos oli kuitenkin positiivinen.
MM-kisojen aikaansaama arvonlisäys oli koko maan tasolla 80 ja Helsingin seudulla 60 miljoonaa euroa. Vaikutukset työllisyyteen olivat koko maassa 1 500 ja pääkaupungissa 1 100 henkilötyövuotta. Vuositasolla lisämerkitys oli Helsingin seudulla 1,5 promillea ja valtakunnan tasolla alle promillen.
MM-kisojen järjestämiskustannukset olivat 27,5 miljoonaa euroa, josta Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n panostuksen arvo oli 1,2 miljoonaa. IAAF:lle itselleen MM-kisat tuottivat arviolta 20 miljoonaa euroa.
Hienovaraisesti todetaan, että Kansainvälisen yleisurheiluliiton tulisi ottaa uudelleen (Göteborgin MM-95:n jälkeen) vastattavakseen kohtuullinen osuus tapahtumajärjestämisen kustannuksista.
MM-kisoissa syntyi myös ympäristöohjelma, joka on kestävän kehityksen asioissa myöhäissyntyisen IAAF:n ensimmäinen. TKK:n Koulutuskeskus Dipoli tuotti juuri painosta ilmestyneen ekotehokkaan suurtapahtuman käsikirjan, joka tuloksineen pohjautuu MM-ympäristöohjelman kokemuksiin. Hyvänä esimerkkinä kierrätyksestä tilapäisrakentamisen materiaaleista 96 prosenttia käytettiin uudelleen.