Oulu Pallottelu ja arvuuttelu siitä, kuinka monta joukkuetta jääkiekon MM-kisojen A-sarjassa pelaa tai kuuluu pelata, loppuu tältä erin kuudeksi vuodeksi.vuoteen 2008. Oikea vastaus on 16. Määrä ei siis kasva, eikä sitä pudoteta.
MM-kisoja pelataan edelleenkin joka vuosi ja ajankohta pysyy samana eli huhti-toukokuun vaihteessa. Ainoa suurten linjauksien uusi asia on se, että MM-kisat saa järjestää vain kahdessa kaupungissa. Näin ollen Suomen MM-kisat 2003 on viimeinen kerta, kun kisasirkusta pidetään kolmessa eri kaupungissa; Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Näin on päättänyt kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) tulevaisuusvaliokunta, jonka kokoonpano edustaa liiton hierarkian terävintä kärkeä. Se tekee esityksensä IIHF:n syyskokoukselle, joka tekee lopullisen päätöksen kuukauden päästä 8.-14.9. Sisiliassa Italiassa.
"On ihme jos meidän esityksemme ei mene läpi", kuvailee tilannetta Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola, jonka lisäksi valiokuntaan kuuluvat kansainvälisen jääkiekkoliiton sveitsiläinen puheenjohtaja Rene Fasel, liiton pääsihteeri Jan-Åke Edvinsson ja markkinointiyhtiön puheenjohtaja Rickard Fagerlund.
Kummola piipahti Oulussa lauantaina puhumassa Pohjois-Suomen kiekkopäivillä kaupunginkirjaston Pakkala-salissa.
"Koska jääkiekko haluaa nousta suureksi kansainväliseksi lajiksi, A-sarjan joukkueiden määrää ei tietenkään voi pudottaa, koska se olisi mielletty antautumisen merkiksi", Kummola korostaa.
Vuoteen 1991 Turussa A-sarja pelattiin kahdeksan joukkueen voimin, vuonna 1992 Tshekkoslovakiassa joukkueita oli täysi tusina ja 1999 Norjan MM-areenalla A-sarjan kiekkoperheeseen kuului jo 16 maata.
"Heikkouksineenkin paras systeemi"
Ennen viime maanantaista tulevaisuusvaliokunnan kokousta Kummola oli 100-prosenttisen varma, että joukkueiden määrää rukataan ja pelisysteemiä vaihdetaan. Ehdolla oli yhteensä kahdeksan uutta versiota. Toiseksi parhaaksi esitykseksi jäi versio, jossa kahdeksan parasta maata huilaavat ensimmäisen viikon, jonka aikana kaksitoista maata sijoilla 9-20 pelaavat kahdessa lohkossa niin, että lohkojen parhaat pääsevät loppusarjaan taistelemaan MM-mitaleista.
"Kun päätimmekin jatkaa entisellä systeemillä, olin aluksi pettynyt, mutta yön yli nukuttuani huomasin, että nykyinen systeemi kaikkine heikkouksineen on kaikkein paras", Kummola mainitsee.
"Hyvää on muun muassa se, että sellainen pieni jääkiekkomaa kuin Tanska ei ikinä muuten pääsisi mittauttamaan tasoaan A-sarjassa. Ensi keväänä juutit nähdään Tampereen lohkossa", Kummola tietää.
"Ja parin vuoden päästä televisiointimarkkojen kannalta tärkeä maa kuten Ranska, palaa varmasti takaisin huippujen joukkoon", puheenjohtaja arvioi.
Nykysysteemissä kritiikin kirves on osunut eniten epätasaisiin alkusarjan otteluihin ja puolivälieriin, joissa neljä maailmanluokan kiekkomaata sysätään kerrasta poikki-systeemillä ulos.
"Viimeksi näin kävi Suomelle Salt Lake Cityn olympialaisissa, missä leijonat putosivat puolivälierissä Kanadalle 2-1. Se tappio tuntuu vieläkin katkeralle", Kummola tuhahtaa.'
"No, sisältääpä systeemi ainakin dramatiikkaa."
NHL:stä pelaajia Eurooppaan 2004-05?
Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailman kovinta ammattilaisliigaa NHL:ään ei pelata lainkaan kaudella 2004-05. Tästä ovat niin omistajat kuin NHL:n pelaajayhdistys samaa mieltä.
"Palkat ovat karanneet käsistä, ja seurat pyörivät - osa pahastikin - tappiolla. Pelaajat eivät suostu palkkakattoon, jota taas omistajat ajavat", Kummola valistaa.
Pelaajat ovat jo niin rikkaita, että heillä on varaa olla ilman palkkaa yksi kokonainen kausi. Tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Amerikasta tulee syksyllä 2004 pelaajien rynnäkkö Euroopan sarjoihin esimerkiksi SM-liigaan - niin kuin tapahtui edellisen työsulun 1994-95 aikana.
"Se on mahdollista, mutta joidenkin pelaajien kohdalla vakuutusmaksut voivat nousta todella kalliiksi", Kummola arvioi.
"MM-kisoja ajatellen se tarkoittaa sitä, että Itävallan kisoissa 2005 (Innsbruck ja Wien) nähdään maailman parhaat NHL-pelaajat", hän jatkaa.
Nähdäänkö Torinossa 2006 NHL-pelaajia?
Sitä, nähdäänkö NHL-pelaajia Torinon olympialaisissa 2006, ei vielä tiedä kukaan.
"Jos Vancouver saa talviolympialaiset 2010, NHL-pelaajat tulevat varmasti myös Torinoon", Kummola tietää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että NHL:ssä pidetään helmikuun puolessa välissä kahden viikon tauko. Päätös talviolympialaisten pitopaikasta 2010 tehdään marraskuussa.
Maailman parhaat pelaajat kohtaavat toisensa joka tapauksessa elo-syyskuussa 2004, jolloin pelataan Wolrd cup. Se pelataan kahdeksan joukkueen voimin kahdessa eri alkulohkossa siten, että Euroopan lohkossa ovat Suomi, Ruotsi, Saksa ja Tshekki. Leijonien otteluista kaksi pelataan Suomen kamaralla. Lohkon kaksi parasta pääsee välieriin Pohjois-Amerikan puolelle.
Kanada saa
MM-kisat 2007
Vuonna 2004 päättyy NHL:n ja kansainvälisen jääkiekkoliiton välinen sopimus, joka koskee kasvattajarahan maksamista. Tällä hetkellä Euroopasta NHL:ään lähtevän pelaajan seura saa parhaimmillaan noin miljoonaa vanhaa markkaa siirtokorvausta.
"Nyt tuo sopimus katkeaa, enkä usko, että uutta tuleekaan. Jos pelaajalla ei ole sopimusta, hän lähtee ilmaiseksi. Jos on sopimus, NHL-seura maksaa sakon, joka voisi olla tuo miljoona markkaa", Kummola pohtii.
Kanada on hakenut MM-kisoja vuodeksi 2007 ja Kummolan mukaan varmasti saa ne.
"Se on historiallista. Kanada ei ole koskaan ennen isännöinyt jääkiekon MM-kisoja. Alle 20-vuotiaiden MM-kisoja toki useinkin", Kummola mainitsee.
Isäntäkaupungeiksi ovat tyrkyllä Hamilton, Halifax, Quebec, Winnipeg ja Sydney. Kaupunkeja, joissa ei ole NHL-joukkuetta.
MM-kisojen leviäminen Kanadaan lajin syntysijoille on kansainväliselle liitolle kova juttu.
"Laji kasvaa, ja markkinat kasvavat."