Tiesit varmaan, että Suomi on valtavan taivaankappaleemme ainoa maa, jossa jalkapallo ei ole noussut kansalliseksi ykköslajiksi.
Kyllä. Suomi-neidon hellässä huomassa ykkönen on jääkiekko, joka on maailmanlaajuisesti pieni laji. Rekisteröityjä pelaajia on kansainvälisen jääkiekkoliiton tilastojen mukaan noin miljoona, mutta kasvua viidessä vuodessa on noin yhdeksän prosenttia. Ainoa jarru nopeammalle kasvulle on puute jäähalleista.
Prahassa ratkaistaan tämän vuoden maailmanmestari, mutta toisessakin ääripäässä kilpailu on kova. Tämän kevään III divisioonan MM-kisoissa Reykjavikissa - eli kaikkein alimmalla portaalla - viimeiseksi jäi Armenia: neljä ottelua, nolla pistettä maalierolla 2-73. Armenian ranking-sijoitus on nyt 44.
Tshekki on lätkähullu maa, mutta sielläkin jalkapallo kerää korkeimmat yleisömäärät. Jääkiekon kannalta on kuitenkin lohdullista, että Tshekin MM-kisat 2004 piirtyvät historiaan. Siellä tehdään MM-turnajaisten kaikkien aikojen yleisöennätys - kiitos 17 000 katsoja vetävä Sazka-Areenan - kuten myös kansainvälisen jääkiekkoliiton sveitsiläinen puheenjohtaja René Fasel ennustaa.
Jääkiekko on tämän vuosituhannen laji. Se kasvaa kaiken aikaa, tavoittaa ihmisiä yhä eksoottisemmassa ympäristössä, kuten Mongoliassa, Uudessa-Seelannissa, Thaimaassa ja Singaporessa, jotka kaikki kuuluvat kansainvälisen jääkiekkoliiton jäsenmaihin. Maita, jotka eivät vielä ole toimintapiirissä, mutta joissa jääkiekkoa pelataan, ovat muun muassa Libanon, Ecuador, Filippiinit ja Indonesia.
Vielä pari vuotta sitten kaikki alan erikoisasiantuntijat olivat sitä mieltä, että MM-kisat jäävät syksyn World cupin varjoon. Kuka supertähdistä haluaa pilata pitkän kesälomansa osallistumalla kahteen suureen turnaukseen - ensin huhti-toukokuussa Tshekissä ja neljä kuukautta myöhemmin World cupiin kahdella eri mantereella.
Nyt tilanne on muuttunut. USA:n jääkiekkoliiton vahva perustyö heijastuu myös liittovaltion NHL-pelaajien arvoajatteluun, ja Kanada haluaa piiskata pelaajia MM-kisoihin pitämällä tätä näyttöpaikkana syksyn World cupiin. Kanadan vaahteralehtistä univormua huippunimistä kantavat ainakin Rick Nash, Dany Heatley, Jay Bouwmeester ja Roberto Luongo. Tähtilipun alla ei luistele yhtään supertähti-luokkaan kuuluvaa jenkkiä, mutta kokoonpano on viimeistä piirtoa myöten taattua NHL-tasoa.
Mukana on myös Tshekin paras pelaaja Jaromir Jagr, jolta himoitusta triplasta puuttuu vain maailmanmestaruus. Olympiavoittaja ja Stanley cupin voittaja hän jo on.
Slovakia marssittaa MM-jäälle kapteeniksi Miroslav Satanin ja Marion Gaborikin, jotka herättävät niminä kunnioitusta niin NHL:ssä kuin MM-kisoissa.
Mitä tulee supertähtiin, suurimmissa vaikeuksissa on itänaapurimme Venäjä, joka saa turnajaisiin ehkä vain Atlantan Ilja Kovalchukin. Mutta mielenkiintoa joukkueen ympärillä ei puutu. Moskovan Dynamon 18-vuotias Aleksander Ovetshkin - 190-senttinen oikealta ampuva laitahyökkääjä - on tämän hetken kohutuin pelaaja maailmassa.
Hän oli johtohahmo, kun Venäjä voitti kultaa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Kanadassa 2003. Häntä on verrattu jopa itseensä Wayne Gretzkyyn.
Leijonien keltanokkavalmentaja Raimo Summanen joutuu uransa ensimmäiseen suureen kiirastuleen. Euro Hockey Tourissa Summanen jo osoitti taitonsa, mutta panokset MM-jäällä nousevat kuin korot 1980-luvun lopulla.
Summasella on päällä hirveä yritys, eikä yhtään kiveä ole jäänyt kääntämättä. Hän on koonnut joukkueen, josta kukaan kutsuttu ei ole kieltäytynyt. Menestys MM-jäällä on täysin mahdollista - jopa odotettua.
Voiko Suomi voittaa maailmanmestaruuden? Tottakai voi, mutta samalla lähtöviivalla ovat myös Tshekki, Venäjä, Kanada, Ruotsi, Slovakia - ja mustana hevosena USA.
Kilpailu huipulla on äärimmäisen kovaa.