Jääkiekon MM-kisojen kunniaksi julkaistavan viiden euron virallisen juhlarahan lyöminen aloitettiin torstaina Rahapajassa. Ensimmäisen juhlarahan lyöjänä oli Suomen vuoden 1995 MM-kultajoukkueen kapteeni Timo Jutila. Kaksimetallista juhlarahaa lyödään 150 000 kappaletta. Myyntihinta on viisi euroa.
Kuvanveistäjä Pertti Mäkinen on suunnitellut juhlarahan, jonka keskiosa sisältää 75 prosenttia kuparia ja 25 prosenttia nikkeliä. Ympärillä olevan rankaan materiaalijakautuma on 89 prosenttia kuparia, viisi prosenttia alumiinia ja sinkkiä sekä yksi prosentti tinaa. Juhlarahan paino on 20 grammaa ja halkaisija 35 milliä.
Juhlarahan tunnuspuolella on keskiosassa kohokuvioina varret ylöspäin kolme jääkiekkomailaa. Rahan arvopuolen maisemassa on pystysuorassa keskellä kolme mäntyä sekä vasemmalta oikealle ulottuvia niemiä ja lahdelmia. Männyt kuvaavat kolmea kisapaikkaa (Helsinki, Tampere, Turku) sekä mitalijoukkueita (kulta, hopea, pronssi). Mailasommitelma toistaa samaa aihetta.
Myös kisamitalit julkistettiin
Torstaina julkistettiin myös jääkiekon MM-kisojen viralliset palkintomitalit. Ne edustavat uutta valmistustekniikkaa, jossa on yhdistetty perinteinen mitalien valmistus nykyaikaiseen kolikonvalmistustekniikkaan. Mitali muodostuu kahdesta erillisestä puolikkaasta. Niistä toiseen on kiinnitetty rahanleimaustekniikalla valmistettu kaksimetallinen mitali, jonka halkaisija on 38,6 milliä. Palkintomitalin halkaisija on 70 milliä ja paino noin 230 grammaa. Nauha on sinivalkosininen.
Palkintomitalit on suunnitellut taiteilija Hannu Veijalainen. Hän lähti työssään siitä ajatuksesta, että paras jääkiekkojoukkue muodostuu joukkueen jäsenten täydellisestä yhteistyöstä aivan kuin palkintomitalitkin.
Mitali koostuu osista, jotka taitavasti yhteen liitettyinä muodostavat parhaan mahdollisen kokonaisuuden. Mitali syntyy suunnittelijan ja valmistajan saumattomana yhteistyönä. Palkintomitalit ovat moniosaisia ja kuvastavat samaa joukkuehenkeä, jota tarvitaan myös jääkiekossa.