Kaikki vuoden 2013 pohjoismaisten lajien MM-hiihtoja mielivät kotimaiset hakijakaupungit ovat liikkeellä tosissaan. Sekä Kuusamo, Rovaniemi, Kuopio että Lahti ovat sitoutuneet hankkeeseen hyvin vahvasti valtuustojen päätöksillä: jos kisat saadaan, suorituspaikat myös ovat sen arvoisessa kunnossa.
Rahaa ollaan valmiita sijoittamaan miljoonia euroja. Taustalla on Lahden kokemus siitä, että pohjoismaisten lajien MM-hiihdot on todellinen piristysruiske talouselämälle, matkailulle ja imagolle. Samalla kisapaikat saadaan huippukuntoon.
Suurimman rahallisen panostuksen joutuisi tekemään Kuopio, joka arvioi Puijon alueen saattamisen kisakuntoon maksavan noin 15 miljoonaa euroa.
"Summasta kaupungin osuudeksi jäisi noin seitsemän miljoonaa, sekin jakautuisi viiden vuoden projektijaksolle. Puijon hiihtostadion tarvitsee latu-urien levennysten ja alueen ehostuksen lisäksi myös uusia stadionrakennuksia", projektisihteeri ja hakutoimikunnan sihteeri Markku Lind sanoi.
Lind ei epäröi, kun häneltä kysyy, miksi kisat pitäisi myöntää juuri Kuopioon:
"Meillä on paremmat ladut ja mäet - ja parempi sää. Mitä sitä kiertelemään."
Kuopiossa ollaan tosissaan, kuten kilvassa vuoden 2001 kisoistakin.
"Kuopio on valmis tekemään laajat investoinnit ja Puijosta nykyaikaisen harjoituskeskuksen. Majoituspaikkoja tulee lisää koko ajan, joten sekään ei enää vajaan kymmenen vuoden kuluttua ole ongelma", Lind kertoi.
Miinusmerkin Lind piirtää vain yhden tekijän eteen verrattuna Lahteen: kisaorganisaatio on rakennettava lähes tyhjästä.
Lahteen satsattava
5-6 miljoonaa
Lahden MM-stadion tarvitsee muun muassa huoltorakennuksia, latujen levennyksiä, ylikulkusiltoja ja liikennejärjesteyjä 5-6 miljoonalla eurolla.
"Kaupungilla on kova tahto päästä taas kisaisännäksi. MM-kisoilla on aina merkitystä myös lahtelaisille: täällä halutaan olla kansainvälisten suurkisojen isäntänä", liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki totesi.
Lahden vahvuuksina Lanki näkee kaupungin logistisen sijainnin Etelä-Suomessa ja kovan kokemuksen kisojen järjestämisestä.
"Yleisömäärä on Lahden kisoissa aina kova, se on varmaa. Miinuspuolelle voidaan kirjata ainoastaan se, että muut hakijat näkisivät mielellään, että kisapaikkaa jo vaihdettaisiin. Mutta hiihtoliiton johtokunta tekee aikanaan strategisen ratkaisun."
Rovaniemi valmis tekemään suurmäen
Rovaniemen kaupunki on valmis rakentamaan Ounasvaaralle suurmäen. Sen lisäksi tarvitaan vain huoltorakennelmia, muuten alue on valmis.
"Latuverkosto on hyvä, muutamia levennyksiä vain tarvitaan. Laskemme, että viidellä miljoonalla eurolla alue saadaan valmiiksi, suurmäki mukaan luettuna", Rovaniemen apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila kehui.
Anttila muistuttaa, että Rovaniemen korkeudella lumiolosuhteet ovat varmasti kunnossa vielä kymmenen vuoden kuluttuakin.
"Täällä on totuttu kansainvälisyyteen, ja Ounasvaara on sopivasti keskellä kaupunkia. Kaupunginvaltuusto on täysillä MM-kisahankkeen takana: kisojen taloudellinen ja imagollinen merkitys olisi sentään valtava", Anttila sanoi.
Ainoana negatiivisena asiana Anttila nostaa esiin Rovaniemen sijainnin.
"Olemmeko joidenkin mielestä sittenkin liian kaukana pohjoisessa", Anttila pohti.
Kuusamo rakentamassa normaalimäen
Rukan hiihtostadion on isännöinyt jo kolmesti Nordic Openin eli hiihdon, yhdistetyn ja mäkihypyn maailmancupin kauden avauksen.
"Nordic Open on kuin pienet MM-kisat. Me tiedämme, että hiihtostadion toimii. MM-hakemuksessamme olemme varautuneet 4,3 miljoonan euron investointeihin, jotka pitävät sisällään normaalimäen rakentamisen, Kuusamon vapaa-aikajohtaja Pauli Miettinen kertoi.
Kaupunki on sitoutunut hankkeeseen, sillä jo Nordic Openin tuoma rahapotti elinkeinoelämälle on vuosittain useita miljoonia euroja.
"Kyllä täältä tahtotilaa löytyy, ja varmuutta järjestää isot kisat. Kaavassa on ratkaistu latujen reitit siten, että ne eivät kulje yksityisten mailla. Tämä ratkaisu tarvittiin jo maailmancupeja varten", Miettinen vastasi Paavo M. Petäjän epäilyksiin (Kaleva 7.6.)Kuusamon tahtotilasta.
Pauli Miettinen ei haaveilekaan, että Rukan stadionille saataisiin niin valtavat katsojamäärät kuin Lahdessa. Se on ainoa Miettisen mieleen tuleva negatiivinen seikka.
"Mutta Pohjois-Suomessa on voimakkaat hiihtoperinteet. Ja kisojahan mennään katsomaan sinne, missä ne ovat. Se voi olla myös vahvuus", Miettinen mietiskeli.