Siikajoen alueelle Kestilän Lämsänkosken ja meren välille valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa on noin 40 kunnostuskohdetta.
Kesällä 2006 käynnistyneen Siikajoen kalataloudellisen kunnostussuunnittelun tuloksia esiteltiin perjantaina Siikajoen kunnantalolla, jonne suunnitelmat jäävät myös nähtäville. Niihin voi tutustua myös ympäristökeskuksessa Oulussa. Tavoitteena on nopeuttaa lupaprosessia.
"Jos nyt jollakin on huomautettavaa, korjattavaa tai lisättävää, on mahdolliset toimenpiteet lisättävissä suunnitelmiin ennen kuin ensi vuoden alussa lähdetään hakemaan kunnostustöille ympäristölupia", kertoo vanhempi suunnittelija Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Hyvin todennäköisesti reilun sadan kilometrin mittaisen jokiosuuden kunnostustöille haetaan luvat osa-alueittain. Jos koko alueelle haetaan lupaa kerralla, prosessi voi kestää pitkään.
"Parhaimmillaan joillakin osilla lupaprosessi voitaisiin saada päätökseen vuoden 2008, jolloin kunnostustöihin päästäisiin jo vuonna 2009."
Siikajoen kalataloudellinen kunnostus on Suomen mittavin. Nyt suunnitelmissa olevista kunnostuskohteista 13 sijaitsee yläjuoksulla Lämsänkosken ja Rantsilan välillä, kymmenen Rantsilan ja Ruukin välillä ja 17 alaosalla Ruukin ja jokisuun välillä.
Kunnostuskohteiden pituudet vaihtelevat useamman kilometrin mittaisista noin sadan metrin mittaisiin. Tertsusen mukaan työaikainen suunnittelu voi vielä tuoda mukanaan uusiakin kunnostuskohteita. Kunnostettavien koskien pinta-ala on suunnitelmien mukaan noin 115 hehtaaria.
"Koskien lisäksi kunnostuskohteita on nivamaisissa paikoissa. Kunnostustyöt tehdään pääasiassa kaivinkoneilla.
Kustannusarvioita ei kunnostuksille ole vielä laskettu, mutta näin isossa joessa hehtaarikustannukset jäävät pienemmiksi. Koska kunnostustyöt tehdään kalatalousviranomaisten aloitteesta, suurin osa kustannuksista tulee valtion varoista.
Ympäristökeskuksella on jokien kunnostustöitä myös Iijoessa sekä pienempiä töitä jonkin verran kesken myös Muhosjoessa.
Kalakuolemia ei tänä syksynä ole Siikajoessa havaittu, mutta Tertsusen mielestä happamuus on edelleen pahin vedenlaatua joessa heikentävä ongelma. Kalataloudellisen kunnostustöiden lisäksi myös valuma-alueen asiat pitäisi saada kuntoon.