Maanmittauksen historia ei ehkä kuulu mediaseksikkäimpien aiheiden top kymppiin. Millä varmistettaisiin, että lukijat eivät hyppää kyydistä jo tämän lauseen kohdalla?
Tämän hetken kaikkein kuumin ja uusin ja "seksikkäin" teknologian ala on paikkatietoala. Se johtuu paikannuslaitteista, joita on kännyköissä ja autoissa. Tämän tiedonkeruun juuret ovat 1600-luvun kartoissa, jolloin aloitettiin paikkatietojen keruu. Se on ollut pitkä prosessi, jonka tuloksena on saatu tietokannat, joita nyt hyödynnetään digitaalitekniikalla.
Entä olisiko Suomen ensimmäisen valtion maanmittarin, Ruotsin Taalainmaalta tulleen Olof Gangiuksen, tarina mitään? Löysit tutkimusta tehdessäsi erään maaherran kirjeen, jonka mukaan tämä oli velkaantunut juoppo, joka kuljeskeli Turun kaduilla säädyttömästi pukeutuneena.
Ensimmäisistä maanmittareista on säilynyt vain niukasti jotain kuivaa tietoa, mutta Gangiuksesta sattuu olemaan kirje, joka taustoittaa sitä, miksi hänestä ei oikein pidetty täällä. Hän oli tosiaan ruvennut juopottelemaan, ja hänet oli pidätetty Turussa velkojen takia. Maaherran mukaan hän käveli alasti Turun kaduilla, mikä tarkoitti todennäköisesti sitä, että hän oli hukannut säädynmukaiset vaatteensa ja kävellyt puliukkona ja resupekkana.
Hauskaa on, että kun maanmit-taus nyt täyttää 375 vuotta, juhlitaan tämän miehen tuloa Suomeen 1633. Kolmetoista vuotta myöhemmin hänet pyydettiin takaisin Ruotsiin selittämään tekemisiään, ja sopii kysyä, pitäisikö paremminkin juhlia sitä, kun hän lähti pois täältä. Tästä ei tietenkään tiedettäisi mitään, jos maaherra ei olisi sattunut tuota yhtä kirjettä kirjoittamaan.
Eli saattaisimme juhlia häntä suurena sankarina vastoin parempaa tietoa.
No joo. Hän sai hirveän vähän aikaiseksi täällä. Hän teki alussa Turun kartan, joka on ensimmäinen kaupunkikartta Suomesta, ja jossain vaiheessa hän oli Viipurissa. Muita merkkejä hänestä ei ole. Hänen ahkerimmat kollegansa taas saattoivat tehdä kolmen neljän vuoden aikana esimerkiksi 300 karttaa.
Miekkonen sai tehtäväkseen "mitata uudelleen koko maan". Eikö tuollainen homma riitä nujertamaan pystyvämmänkin kaverin?
No kyllä, mutta se tarkoitti lähinnä, että hänen piti perustaa maanmittaustoimi Suomeen. Ajan tyyli ilmaista oli mahtijulistus, jossa lueteltiin kaikki mahdolliset hommat, mitä piti tehdä. Tehtävä saatiin loppuun vasta 1977, kun Suomi peruskartoitettiin loppuun.
Gangius ei ilmeisesti viihtynyt Suomessa. Oliko ruotsalaisten ja suomalaisten keskinäinen naljailu voimissaan jo tuolloin?
Komennus Suomeen oli yleensä vähän tämmöinen B-luokan homma. Mieluummin olisi jääty Tukholman seudulle, missä oli valta ja verkostot ja muutenkin paremmat olosuhteet. Suomi oli kartoittamatonta metsää, jossa ei ollut kunnon teitä. Ei Ruotsikaan ollut huippukehittynyt, mutta kyllä siinä ero oli.
Tärkeä syy maanmittarien tuloon oli verotulojen kerääminen kasvavan suurvallan tarpeisiin. Odottiko suomalainen talonpoika maanmittareita ladon nurkalla nuija kourassa?
Ei. Aluksi lähinnä tarkistettiin, maksettiinko veroa oikein. Siitä oli hyötyäkin talonpojille, sillä omistukset olivat sekaisin ja riidat jatkuvia. Maanmittarit varmaan vähensivät väkivaltarikoksiakin. Mutta varmasti on oltu epäluuloisia, kun uudenlainen virkamies on tullut taulunsa kanssa piirtelemään kylää.
Pitääkö olla jonkin sortin masokisti, että rupeaa tutkimaan koko maanmittauksen historiaa?
Ei, pikemminkin olen ollut erittäin tyytyväinen siitä, että toimeksianto ulottuu noinkin pitkälle historiaan. Olen erikoistunut vanhempiin aikoihin, ja on harvinaista, että pääsee tutkimaan näin pitkällä aikavälillä.
Tutkimusprojektisi kesti yli neljä vuotta. Jouduitko pyyhkimään montakin senttiä arkistopölyä hartioilta urakan päätteeksi?
En, korkeintaan joskus saattoi aivastuttaa. Lisäksi vanhoissa asiakirjoissa on sellainen ominaishaju. Mutta yllättävän vahvoja ne ovat. 370 vuotta vanha lumppupaperi on paljon parempaa kuin kirjoissa, jotka minulla on hyllyssäni.