OULU Huoltoasemien määrä väheni parin viime vuosikymmenen aikana jopa kolmanneksella, mutta automaattiasemien yleistyminen käänsi asemamäärän taas kasvuun vuosituhannen vaihteessa. Määrän lisäksi asemien nimet ovat muuttuneet, kun alalle on tullut uusia kilpailijoita ja pitkään yhtä merkkiä tunnustaneet asemat ovatkin vaihtaneet ketjukylttiä.
"Me toimimme 40 vuotta Esson kyltin alla. Viimeiset kaksi vuotta olemme palvelleet SEO-huoltamona. Vuonna 2000 vanha sopimus meni umpeen ja lisäksi Esso siirsi yhteistyön kannalta tärkeä pääkonttorin väen Keski-Eurooppaan. Kun tein uutta yhteistyösopimusta, niin silloin SEO oli edullisin ratkaisu. Kahden vuoden aikana systeemi on sen verran muuttunut, etten tiedä, mikä tällä hetkellä olisi edullisin vaihtoehto", Pohjois-Pohjanmaan bensiinikauppiaitten puheenjohtaja, haukiputaalainen SEO-kauppias Juha Rasila sanoo.
Suomen noin 1200:sta miehitetystä huoltoasemasta vain noin 200 on suoraan öljy-yhtiöiden ylläpitämiä ja lopulla vastuu yrittäjyydestä on yksityisellä huoltamokauppiaalla.
Yksityisetkin ovat kytköksissä ketjuihin joko vuokralaisina tai polttoaineen tilaajina. Rasila uskoo, että huoltamoyrittäjät kilpailuttavat jatkossa entistä tiuhemmin yhteistyökumppaneita ja nimenomaan Pohjois-Suomessa, jossa katteet ovat kaikkein laihimmat.
"Jatkossa ei ehkä enää riitä, että asema käy yhden kyltinvaihdon läpi. Kun sopimukset kestävät enää 3-5 vuotta niin saattaa olla niin, että sama huoltamo on 3-4 sopimuskautta peräkkäin aina eri lipun alla", Rasila sanoo.
Huoltamoiden
määrässä raja vastassa
Huoltoasemien määrän ei uskota enää kasvavan ja sekä kilpailun että kiristyneiden ympäristövaatimusten on arveltu karsivan miehitettyjen palveluasemien määrää jopa parilla sadalla.
"Asemaverkosto muuttuu koko ajan jo pelkästään tiemuutosten takia. Alalla on tapahtumassa myös enemmän tai vähemmän luonnollista karsiutumista kilpailun ja muun muassa näiden kalliiden ympäristöinvestointien takia", myöntää myyntijohtaja Simo Honkanen Shell-huoltamoista.
"Valtaosa pohjoisen asemista on näitä omistusasemia ja koko investointirasitus kohdistuu yrittäjään. Meidän alueella on myös käynnissä isojen yhtiöiden karsinta eli isot hakevat tiettyä volyymimäärää asemaa kohti ja suurella osalla pohjoisen huoltoasemista on vaikeuksia päästä näihin myyntivolyymeihin" selvittää Rasila.
Shellin Honkasen oman arvion mukaan Suomessa on edelleen 200-300 huoltamoa liikaa, jos mittapuuna on kotimaan markkinoiden koko ja kannattavat myyntivolyymit.
"Meilläkin on enää noin 345 asemaa tällä hetkellä, kun vielä muutama vuosi sitten asemia oli lähes 440. Nyt asemaverkostomme sopii paremmin markkinoille", Honkanen arvioi.
"Kun aloitimme Suomessa, asetimme tavoitteeksi 150 asemaa ja seitsemän prosentin markkinaosuuden bensiinin myynnissä. Kasvu on ollut niin vahvaa, että tavoitteita on reivattu ylöspäin. Nyt meillä on 202 asemaa ja tavoitteena on, että määrä nousisi ehkä 250-300 asemaan. Pari vuotta vielä verkostoa kasvatetaan ja sen jälkeen meidän tarkoituksena on parantaa olemassaolevia liikepaikkoja ja kasvattaa markkinaosuutta", sanoo vauhdilla Suomen markkinoita valloittaneen St1:n toimitusjohtaja Juha Kokko.
Suuret komistuvat,
pienet pyristelevät
Juha Rasilan mukaan pohjoinen Suomi voi jäädä asemapaikkojen kehityksessä etelän jalkoihin.
"Varsinkin Oulun alue on koko ajan ollut pohjahinnoiteltua aluetta ja katteet ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin muualla. Pieni kate syö rakentamismahdollisuuden pois emmekä pysty olemaan tasokilpailussa mukana etelän asemien kesken ja sitä kautta myös meidän neuvottelutilanne öljy-yhtiöihin päin heikkenee. Tämä näkyy pitkässä juoksussa palveluissa: meillä ei ole tarjota asiakkaille niin korkealaatuista palvelua ja tiloja kuin Etelä-Suomessa", Rasila kuvailee oravanpyörää.
Isoilla yhtiöillä on sen sijaan varaa hoitaa jatkossakin sekä tarvittavat ympäristöinvestoinnit että panostaa palveluihin ja tiloihin.
"Öljy-yhtiöt keskittyvät tulevaisuudessa isoihin tienvarsikeitaisiin. Niiden rakentamiseen eivät yksittäiset kauppiaat pysty. Mutta kyllä yksityiset kauppiaatkin jatkavat tällä alalla ja haja-asutusalueillakin mittareita löytyy jatkossa tankkausvälien välillä on", uskoo Suomen bensiinikauppiaitten liiton toimitusjohtaja Sirpa Kekäläinen.
"Meidän huoltamomalli tulee olemaan pääasiassa perinteinen, vaikka ala kehittyykin koko ajan ja tekniikka menee huikeasti eteenpäin. Esimerkiksi Helsingin Sompasaaressa kokeillaan automaattiasemaa, jossa automaattinen pesuhalli samassa", St1:n Kokko sanoo.
"Meillä on kokeilussa express-tyyppisiä automaattipisteitä, jotka toimii vähän eri tavalla kuin normaalit perinteiset automaattiasemat. Ne ovat pelkästään korttiasiakkaille. Jokaisessa mittarissa on oma kortinlukija ja vain diesel- ja 95-vaihtoehdot. Operatiiviiset kustannukset ovat tällä mallilla matalammat ja koska meillä ei ole käteisrahaa siellä, niin ilkivallan riski ei ehkä ole niin suuri", kertoo Shellin Honkonen.
Honkosen tulevaisuuden visiona on rakenne, jossa toisaalta löytyy huippuun viritettyjä automaattipisteitä mutta myös hyvin menestyviä kauppiasvetoisia pisteitä, joissa myymälät, ravintolat ja pesutoiminta tuovat katetta.
"Sanoisin, että pelkästään bensiinistä riippuvaiselle pienehkölle tai keskikokoiselle huoltamolle tulevaisuus on vaikea", Honkonen painottaa.
"Polttoaine on huoltamolle yksi oheistuote, kuten elintarvikeliikkeille maito. Polttoaine on päivittäistuote, jota täytyy jokaisen hakea ja jolla se asiakas saadaan kauppaan. Sitä myydään, vaikkei siitä katetta saada. Valtaosa varsinkin näistä pienistä omistusasemista saa varsinaisen katteensa näistä oheistuotteista eli kahviosta, huollosta tai pesupalveluista. Polttoaineen osuus katteesta on pienentynyt lähes olemattomiin", myöntää haukiputaalainen SEO-kauppias Juha Rasila.