Vaikea uskoa, mutta totta se on! Mittanauha on kätevä, nopea ja luotettava väline lihavuudesta aiheutuvien terveyshaittojen arvioimiseen.
Jos naisella vyötärön ympärysmitta on yli 88 senttiä ja miehellä yli 102 senttiä, vatsaontelossa on niin sanottua viskeraalista rasvaa, joka on vaarallisempaa kuin lantiolle, reisiin tai pakaroihin kertyneet liikakilot.
"Sepelvaltimotaudin, aikuisiän diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän vaaraa voidaan arvioida helposti mittaamalla potilaan vyötärönympärys", kertoo professori Markku Savolainen Oysin sisätautien klinikasta.
Vyön piteneminen on merkki viskeraalisen rasvan kertymisestä sisäelinten ympärillä. "Suoliliepeen ja munuaisten ympärillä ja koko vatsaontelossa on huonoa rasvaa, joka porttilaskimon kautta kulkeutuu maksaan ja aiheuttaa rasvamaksan", Savolainen kertoo.
Tutkijat eivät tiedä tarkkaan, miksi juuri viskeraalinen rasva on sydän- ja verisuonitautien kannalta vaarallisempaa kuin rasvan kertyminen muualle vartaloon.
Viskeraalinen rasva on aineenvaihdunnaltaan erilaista kuin ihon alla oleva rasva. Sillä on myös yhteys insuliiniongelmiin, mutta perimmäisiä mekanismeja ei tunneta.
Oysissa kysyttiin taannoin pariltasadalta ohitusleikkauspotilaalta, milloin heidän vyötärönympäryksensä oli viimeksi mitattu terveyskeskuksessa.
"Sitä ei ollut mitattu yhdeltäkään potilaalta. Mittaamista suositellaan jo tuoreissa sydän- ja verisuonitautien ehkäisysuosituksissa, mutta jostain syystä sitä ei tehdä", Markku Savolainen kertoo.
Savolainen on esitellyt mittanauhaa Oulussa lääketieteellisen tiedekunnan kandidaattiluennoilla, mutta tulevat lääkärit eivät ole innostuneet. "Pitäisi olla joku hienompi vehje", Savolainen manaa.
Oysin lihavuuspoliklinikalla vyötärönympärys mitataan säännönmukaisesti kaikilta potilailta.
Riskirajoissa ei
suuria eroja
Vaikka ihmisten pituus, paino ja ruumiinrakenne vaihtelevat suuresti, vyötärönympäryksen riskirajat ovat yllättäen melko yhtenevät kaikilla. Isokokoisella ihmisellä vyötärö voi olla normaalia leveämpi, mutta virhemarginaali on kuitenkin hyvin pieni.
Painoindeksissä virhemahdollisuudet ovat suuremmat kuin vyötärömittauksessa. "Romuluisella" ihmisellä painavat luut voivat nostaa painoindeksiä, ja pienet luut vastaavasti pudottavat indeksilukemaa.
Sydäntautivaaran arvioimisessa vyötärönympäryksen mittaaminen on parempi keino kuin painoindeksin laskeminen tai potilaan punnitseminen vaa'alla. Painoindeksi vaatii muistia ja laskupäätä, mutta mittanauha on helppo ja nopea kietaista vyötärölle.
Vyötärönympäryksen mittaamiseen liittyy Markku Savolaisen mukaan monia ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä, jotka haittaavat hyvän menetelmän yleistymistä. On esimerkiksi pohdittu, voiko potilas kokea nöyryyttävänä sen, että hänen vyötäröään mennään mittailemaan.
"Punnitaanhan potilaita vaa'allakin, eikä sitä pidetä mitenkään nöyryyttävänä", Savolainen muistuttaa.
Herkut tyrkyllä
jättipakkauksissa
Lihavuus yleistyy kaikkialla maailmassa epidemian tavoin. "Eurooppalaisissa tilastoissa me suomalaiset olemme lihavimmasta päästä", Markku Savolainen kertoo.
"Esimerkiksi nuorten varusmiesten keskipaino on kymmenessä vuodessa noussut puolenkymmentä kiloa. Se on hirvittävä nousu."
Lihomisesta emme voi syyttää viruksia tai muita ulkoisia tekijöitä, esimerkiksi geenejä. Perintötekijät eivät muutu lyhyessä ajassa. Lihominen johtuu siitä, että me liikumme liian vähän ja syömme liian energiapitoista ruokaa.
Markku Savolainen patistaa elintarviketeollisuutta mukaan kansallisiin laihdutustalkoisiin. "Annoskoot ovat kasvaneet valtavan suuriksi, ja koko ajan mennään kohti yhä suurempia. On hyvin tavallista, että ihmiset syövät huomaamattaan liikaa."
Esimerkiksi yhdessä sipsipussissa voi olla reilusti yli tuhat kaloria. Kun pussin kerran aukaisee, koko pussillinen tulee yleensä naposteltua saman tien loppuun. Siihen vielä päälle pullollinen sokerista virvoitusjuomaa, ja koko päivän kaloritarve on roimasti ylitetty.
"Elintarviketeollisuus olisi saatava muuttamaan annoskokoja ja hinnoittelua. Tällä hetkellä esimerkiksi kaksi puolentoista litran pulloa coca colaa maksaa vain pikkuisen enemmän kuin yksi puolen litran pullo. Jos kuluttaja on ostanut kolme litraa jääkaappiin, kyllä ne tulevat nopeasti juotua", Markku Savolainen kertoo.
Tuoteselosteiden teksti on usein niin pientä, ettei niitä näe lukea terveilläkään silmillä. Savolaisen mielestä myös energiamäärät voitaisiin ilmoittaa selvemmin. "Amerikassa ilmoitetaan energiamäärä annosta kohti, mutta meillä sataa grammaa kohti, mikä vaikeuttaa arviointia."
Savolaisella on pitkäaikainen kokemus vaikeasti lihavien potilaiden hoidosta Oysin lihavuuspoliklinikalla. "Terveyskeskuksista ja muista sairaaloista ohjataan meille kaikkein vaikeimmin lihavia potilaita, joiden painoindeksi on 40 tai yli. Lihavuuden hoito on niin vaikeaa, että meidän potilaillemme hoitotulokseksi voi riittää se, että he eivät enää liho. Välillä näemme todella hyviäkin tuloksia."
Savolainen uskoo, että lihavuuden ongelmaa pystytään vielä tulevaisuudessa hallitsemaan.
"Tupakoinnissakin on tapahtunut valtava muutos 60-lukuun verrattuna. Rasvojen käytön väheneminen näkyy kolesteroleissa. Väestö muuttaa tottumuksiaan, mutta se on kovan työn takana."