Jukka Juola sen sanoi: Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan mittakaava tulee vielä hämmästyttämään kaikki hankkeen vaikutuspiirissä olevat.
Juola on Suomen Maastorakentajat Oy:n toimitusjohtaja. Hänen sanomisensa perustuu muuhunkin kuin oletukseen. Hän tuntee ydinvoimalahankkeen paremmin kuin moni muu yritysjohtaja alueella.
Valmistumaisillaan olevan Hanhikiven yhdystien rakentaa Juolan johtama, Andament Groupiin kuuluva yritys. Samainen Andament Group rakentaa Pyhäjoen Ollinmäen teollisuusalueelle toimistohotellia. Andament Group ja Pyhäjoelle viime vuoden lopulla perustettu Atomi Infra Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Juola on, ovat molemmat mukana Fennovoiman kotimaisten omistajien joukossa.
Jukka Juolalla on siis useita näköalapaikkoja ydinvoimalahankkeeseen sen pintaa syvemmälle. Tästä huolimatta hän aikoo tulla vielä itsekin hämmästymään.
Fennovoiman ydinvoimalahankkeen mittakaava on tässä vaiheessa ääretön. Pyhäjoella ja lähialueilla sitä ei todennäköisesti hahmota vielä kukaan.
Fennovoima on kertonut hankkeensa kokonaiskustannusten olevan 6,5–7 miljardia euroa. Mitä se tarkoittaa käytännössä, sitä harva osaa vielä edes kuvitella ja vielä harvempi tietää.
Hankkeen välilliset kerrannaisvaikutukset ovat vielä tässä vaiheessa alkutekijöissään. Nyt on kuitenkin jo saatu maistiaisia siitä, mitä tuleman pitää.
Kuten odotettua olikin, maistiaiset viestivät muustakin kuin jouhevasta kasvusta. Ydinvoimalahanke tuo mukanaan myös haasteita.
Ensimmäinen haaste on jo käsillä, sillä Pyhäjoella alkaa olla pula toimistotiloista. Ollinmäen toimistohotellin kaikki noin 900 neliötä on varattu, vaikka rakennus ei ole vielä edes valmistunut. Kuntakeskuksessa toimistokäyttöön on otettu jo asuinhuoneistojakin.
Tuppasi hymyilyttämään, kun satakuntalaisen yrityksen toimitusjohtaja kertoi yrityksensä etsivät toimistotilaa Pyhäjoen keskusta-alueelta. Alkuvaiheessa työskentelytilaa tarvitaan runsaalle kymmenelle ihmisille, jatkossa moninkertaiselle määrällä.
Teki mieli kysyä, onko toimitusjohtaja käynyt Pyhäjoen keskustassa? Tietääkö hän, minkä verran kunnassa on valmista toimistotilaa, vapaata tai varattua?
Sitä ei nimittäin juurikaan ole, kumpaakaan.
Pula toimistotiloista on vasta ensimmäinen ja vain yksi niistä konkreettisista ongelmista, joita ydinvoimalahankkeen käsittämätön mittakaava eteen tuo. Samalla se on kuitenkin ensimmäinen testi niille jo vuosien ajan lausutuille korulauseille, joilla on korostettu, että Fennovoiman hanke ei ole yksinomaan Pyhäjoen, vaan huomattavasti laajemman alueen yhteinen haaste.
Ei ole salaisuus, että esimerkiksi Raahessa, noin 30 kilometrin etäisyydellä Pyhäjoen keskustasta, on runsaahkosti vapaita toimitiloja yrityksille, myös toimistokäyttöön soveltuvia. Jotta heti ensimmäinen haaste ei jäisi kasaamaan patoa Pyhäjoen kynnykselle, tulisi Pyhäjoen osoittaa lausutut korulauseet todeksi ja ohjata toimitiloja etsiviä yrityksiä myös naapurikuntiin.
Mainittu satakuntalainen yritys on muuten tuomassa Pyhäjoelle satoja työntekijöitä. Heistä yksikään ei rakenna mitään, vaan keskittyy avustamaan ja valvomaan urakoitsijoiden resurssien järkevää käyttöä.
Tämäkin kertoo jotain ydinvoimalahankkeen mittakaavasta. Jukka Juolan sanoin: se tulee vielä hämmästyttämään kaikki.
Kolumni