Pitääkö minun huolestua terveydestäni?
– Yksittäisen ihmisen kannattaa suhtautua sikainfluenssaan kuin tulossa olisi tavallinen influenssaepidemia. Tauti on luultavasti samanlainen kuin influenssa yleensä, mikä tosin on aika raju tauti. Siihen kuuluu korkea kuume, lihaskolotuksia ja petissä kuluu muutama päivä.
Miten taudilta voi suojautua, jos on lähdettävä matkalle?
– Viruksilta voi suojautua pesemällä ahkerasti käsiä vedellä ja saippualla. Virukset leviävät usein siten, että ensin koskettaa kädellään jotain viruksen saastuttamaa ja koskee sen jälkeen silmiä, nenää tai suuta. Sairaiden ihmisten lähelle ei kannata mennä.
Sianlihasta tautia ei saa.
Kannattaako ostaa suu-nenäsuojain?
– Ei, sen väärä käyttö voi jopa lisätä tartuntariskiä. Sairaalassa suojain voidaan antaa oireiselle potilaalle, jotta hän ei tartuttaisi henkilökuntaa ja muita potilaita.
Mitkä ovat sikainflunssan oireet ja mitä pitää tehdä, jos niitä on?
– Jos on juuri palannut matkalta epidemian alueilta Meksikosta tai Yhdysvalloista, niin kannattaa seurata terveydentilaansa. Jos viikon kuluessa paluusta nousee kuume yli 38 asteen, tulee yskää, nuhaa tai kurkkukipua, niin pitäisi soittaa ensi töikseen omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Päänsärky, vilunväristykset, väsymys ja jäsenten särky ovat myös influenssan oireita.
Saako hoitoa ja onko se kallista?
– Hoito on potilaille ilmaista, koska sikainfluenssa on yleisvaarallinen tartuntatauti. Potilas voidaan eristää hänen omasta tahdostaan riippumatta, jotta tauti ei leviäisi muihin.
Onko suojaavaa rokotetta olemassa?
– Suomeen hankintaan täsmärokotteita heti, kunhan sellainen saadaan kehitettyä. Pandemiaan liittyy yleensä kaksi tai kolmekin aaltoa. Rokote on tarkoitettu lähinnä myöhemmiltä vaiheilta suojautumista varten.
Mikä sellainen influenssapandemia oikein on?
– Influenssapandemia tarkoittaa maailmanlaajuista epidemiaa. Koska kyseessä on uusi virus, ihmisillä ei ole sitä vastaan vastustuskykyä ja sen takia monet sairastuvat. 1900-luvulla influenssapandemioita on ollut kolme, vuosina 1918, 1957 ja 1968.