Miten Syrizan vaa­li­voit­to kei­kut­tai­si Suomen vaa­le­ja? - ”Kukaan ei toivo täl­lais­ta rat­kai­sua”

Kreikassa äänestetään tänään uudesta parlamentista, jonka päähallituspuolueeksi on vahvimmin ehdolla vasemmistopuolue Syriza.

Syrizan johtaja Alexis Tsipras vilkuttaa kannattajilleen.
Syrizan johtaja Alexis Tsipras vilkuttaa kannattajilleen.
Kuva: YANNIS KOLESIDIS

Kreikassa äänestetään tänään uudesta parlamentista, jonka päähallituspuolueeksi on vahvimmin ehdolla vasemmistopuolue Syriza.

Helpotuksia Kreikan lainaohjelmaan lupailleen puolueen vaalivoitto ei vielä riitä keikuttamaan suomalaispuolueiden asetelmia kevään eduskuntavaaleissa, arvioi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.

– Vaikutukset riippuvat paljon siitä, mikä tulee olemaan neuvottelutulos, kun Syriza alkaa muodostaa hallitusta ja neuvottelee EU:n ja Troikan kanssa Kreikan lainoista.

– Vasta sitten nähdään, mikä on konkreettinen lopputulos: Joutuuko Kreikka lähtemään eurosta vai ei. Leikataanko velkoja vai ei. Miten velkoja järjestellään? Tässä on paljon kysymyksiä, ja vasta konkreettiset tulokset näyttävät suuntaan, mihin mennään, Railo sanoo ja viittaa huhtikuussa käytäviin Suomen vaaleihin.

Perussuomalaiset hyötyisivät Railon mukaan eniten tilanteesta, jossa Kreikka joutuisi eroamaan eurosta ja joutuisi vielä pahempaan talouskurimukseen.

– Jos taas kävisin niin, että Syriza onnistuisi neuvotteluissa ja puolue onnistuisi helpottamaan kreikkalaisten tilannetta, se näyttäisi, että vasemmistolainen vaihtoehtoinen kulukuuri talouspolitiikalle on olemassa ja se on realistinen. Tämä pelaisi vasemmistoliiton pussiin Suomessa.

Railo kuitenkin epäilee ehtiikö Kreikka neuvotteluissaan niin pitkälle 19. huhtikuuta mennessä, jolloin Suomen vaalit käydään.

– Ja jos neuvottelutulos jää epäselväksi tai neuvotteluprosessi on monimutkainen, eikä sitä ole puristettavissa mihinkään perussuomalaisten sloganiin, se heikentää vaikutusta Suomessa.

Tulossa "tylsä kompromissi"

Railo sanoo, että Kreikan vaalien jälkeisissä neuvotteluissa nähtäneen todennäköisesti ”tylsä kompromissi”, jossa Kreikka jää euroon ja lainojen maksuehdoista saadaan kaikkia osapuolia jotenkin tyydyttävä lopputulos.

– Uskon, että kaikki haluavat välttää Kreikan euroeron. Kukaan ei varmaankaan toivo tällaista ratkaisua.

– Jos kompromissiin päästään, sekin riittäisi osoittamaan, että Syrizalle asetetut pelot olisivat olleet kohtuuttomia, ja todennäköisesti vasemmisto Euroopan tasolla hyötyisi, jos vasemmistolainen vaihtoehto ei johtaisikaan katastrofiin.

Päähallituspuolueilla kokoomuksella ja demareilla on Railon mielestä vähän voitettavaa, kävi Kreikan vaalien jälkeisissä neuvotteluissa miten tahansa.

– Demarien historiallinen linja on ollut EU-myönteinen. Kuitenkin kannattajissa on aika paljon skeptisyyttä, kun heidän perinteiset kannattajansa ovat joutuneet kantamaan talouden globalisaation rakennemuutoksen pahimmat rasitukset.

Kokoomukselle Railo haluaa antaa viime hetken vinkin:

– Kokoomuksen sisältä tulleet lausunnot ovat ristiriitaisia, että pitääkö Kreikan lainoja neuvotella uudestaan vai ei. Se on aina myrkkyä puolueen viestinnälle. Kokoomuksen pitäisi muotoilla nopeasti selkeä linja asiaan.

– Kokoomus pystyy halutessaan muotoilemaan selkeän, EU-myönteisen talouspoliittisen linjan, joka vastaa kannattajien mielipidettä. Jos Syrizan valtaannousun vaikutukset osoittautuvat liioitelluiksi ja kauhukuvat eivät toteudu, Euroopan oikeistopuolueet eivät tule hyötymään neuvottelutuloksesta.

Railo kuitenkin ennakoi, ettei edes Syrizan euroero ehtisi vaikuttaa merkittävästi Suomen vaaleihin. Historiasta ei löydy niin nopeita kannatusmuutoksia, että nykyiset poliittiset asetelmat muuttuisivat merkittävästi.

– Vaalikeväänä puoluekannatuksen muutokset ovat tyypillisesti alle prosenttiyksikön luokkaa. Yli kolmen prosentin muutos on tapahtunut vain kerran, kun perussuomalaiset nousi vielä vuoden 2011 vaalikeväänä merkittävästi. Muuten näin suuret muutokset ovat erittäin harvinaisia.

Ilmoita asiavirheestä