Kauppakamarin viimeisimmän talouskatsauksen mukaan taloudellinen toimintaympäristö on pysynyt epävarmana. Maailmankaupan kasvu on tyrehtynyt ja kaupan volyymin muutos oli miinuksella vuonna 2019. Talouspolitiikan globaali epävarmuusindeksi on huippulukemissa, ja teollisuuden uudet tilaukset ovat laskussa viime vuoteen verrattuna.
Takanamme on muutama maltillisen kasvun vuosi, mutta nyt edessä ovat haastavammat ajat. Talouskasvun ennustettu hidastuminen luo haasteen, miten pidämme alueemme yritykset elinvoimaisina myös jatkossa. Tässä tehtävässä Oulun kauppakamarilla on kilpailukyvyn edistäjänä tärkeä rooli. Tavoitteena on koko Pohjois-Suomen kilpailukyvyn lisääminen tuottaen ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen, alueen saavutettavuuden parantamiseen sekä investointien edistämiseen.
Alueemme menestys lähtee nyt ja tulevaisuudessa yrityksistä. Osaavan työvoiman saannin varmistaminen on menestyvien yritysten elinehto, joten se on tulevaisuutemme kannalta keskeinen toiminnan painopiste. Oulun kauppakamari julkaisi uusimman jäsenkyselynsä tulokset alueen yritysten työvoimatarpeesta Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Oulun kauppakamarin järjestämässä webinaarissa tammikuun puolivälissä. Kysely toteutettiin Oulun kauppakamarin toiminta-alueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Tuloksista ilmenee, että puolet (49,1 prosenttia) vastanneista yrityksistä oli kohdannut hankaluuksia uuden työvoiman rekrytoinnissa. Oulun kauppakamarin mukaan ammattitaitoisesta työvoimasta on edelleen pulaa, mutta suurin työvoimapula on kuitenkin hellittämässä. Suurimpia rekrytoinnin kompastuskiviä olivat hakijoiden riittämätön ammattitaito (62,7 prosenttia) ja riittämätön työvoiman tarjonta alueella (59,6 prosenttia). Kysely paljastaa, että alueen työvoimatarpeen kirjo on laaja. Rekrytointivaikeuksia on ilmennyt muun muassa seuraavissa ammattinimikkeissä: ammattitaitoinen myyjä, yritysmyyjä, ohjelmistosuunnittelija, automaatiosuunnittelija, lähihoitaja, kokki, tarjoilija, siivooja, kiinteistönhoitaja, raudoittaja, levyseppä-hitsaaja ja bitumieristäjä.
Nykyisellä väestökehityksellämme kohtaamme monia haasteita, joista tärkeimpiä on, miten nuoret, ja erityisesti nuoret huippuosaajat, saadaan pysymään pohjoisessa. Useassa alueen teknologiayrityksessä henkilöstön keski-ikä lähenee viittäkymmentä vuotta, ja jos eläköityvien huippuosaajien tilalle ei löydy uusia, johtaa se yrityksen kilpailukyvyn heikkenemiseen.
Pienenevien uusien ikäluokkien vuoksi tarvitsemme joka tapauksessa uutta työvoimaa myös muualta. Meidän tulee edistää Suomen vetovoimaisuutta maana, joka toivottaa työtätekevät ihmiset tervetulleiksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että siirrymme monesti tunnepohjaisesta suhtautumisesta maahanmuuttopolitiikkaan rationaaliseen toimintaan Suomen ja alueemme hyväksi. Esimerkiksi työlupakäytännöissä on päästävä nopeampaan ja asiakaslähtöisempään toimintamalliin.
Saavutettavuuden parantaminen on tavoite, joka vaikuttaa alueeseemme kokonaisvaltaisesti. Henkilöliikenteessä nostan esille junaliikenteen kehittämisen, jotta siitä tulisi nykyistä parempi vaihtoehto sinänsä sujuvalle lentoliikenteellemme. Rahtiliikenteen osalta realiteetti on, että olemme logistisesti syrjässä: siksi tavoitteemme pitää olla sijainnista johtuvien haittojen ja kustannusten minimointi.
Lapin ja Oulun kauppakamarit ovat huolissaan liikenteen valtakunnallisista kehittämissuunnitelmista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoelämälle tärkeiden rautatieyhteyksien kehittäminen näyttää jälleen jäävän sivuraiteelle.
Painetta raideliikenteen kehittämiseen lisäävät muun muassa alueen suurhankkeet metsä- ja kaivannaisteollisuudessa sekä matkailun vahva kasvu. Ensimmäisenä toimenpiteenä Oulun ja Lapin kauppakamarit esittävät, että liikenne- ja viestintäministeriö järjestää valtiovarainministeriön kanssa Väylävirastolle suunnittelurahoituksen pohjoisen ratahankkeiden suunnittelun käynnistämiseksi.
Digitalisoituvan maailman voittajat ja investointikeskittymät syntyvät parhaisiin ekosysteemeihin – yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen, kuntien ja valtion toimijoiden muodostamiin innovatiivisiin keskittymiin. Oulussa on alueelle tärkeä ja vahva ICT-alan ekosysteemi. Sen vahvuus perustuu suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin – ahkeruuteen, kilpailukykyiseen kustannustasoon, osaamiseen, innovatiivisuuteen sekä vakaaseen toimintaympäristöön – mutta myös siihen että alueen toimijat ovat olleet ennakkoluulottomia ja kunnianhimoisia, rakentaneet yhteistyötä ja pyrkineet ratkaisemaan asioita yhdessä. Oulun kauppakamari ja sen valiokunnat tekevät osaltaan työtä tämän yhteistyön edistämisessä.
Kirjoittaja Erja Sankari on Oulun kauppakamarin puheenjohtaja ja johtaja Nokia Oyj:ssa.