Oululle ja koko seudulle rakennetaan uutta brändiä. Turkulainen konsultti on nähty kaupungissa ainakin kerran. Oulun kaupunkiseudun maineen rakentamiseen on kysytty netissä yleisön mielipidettä. Vastausaika umpeutui helatorstaina.
Oulun maine ja brändi askarruttavat myös muita kuin seudun virallista tahoa. Oulun yliopiston maantieteen opiskelijat Fredriika Jakola, Valtteri Laasonen, Essi-Maaria Puska ja Tiina Tolonen tekivät huhti--toukokuussa oman harjoitustyönsä, jossa pohdiskeltiin Oulun brändäystä eli merkkituotteistamista kuten opiskelijat suomentavat.
Olennainen kysymys opiskelijoiden mielestä on, mille pohjalle Oulun kaupunki voisi kehittää itsestään brändin, joka oikein hoidettuna muodostuisi paikan keskeiseksi menestystekijäksi.
Ennen brändin rakentamista on ratkaistava, millainen Oulu haluaa olla ja millaiseksi Oulu halutaan nähdä kaupungin rajojen ulkopuolelta. Oulussa on mietittävä uusia ratkaisuja kaupungin pitämiseksi kartalla.
Nelikenttäarviossa opiskelijat listaavat Oulun vahvuuksiksi muun muassa teknologiaosaamisen, kevyen liikenteen väylät ja vanhan torimiljöön. Oulun suurimpia heikkouksia ovat kaukainen sijainti ja muutosvastainen ilmapiiri.
Mahdollisuuksiksi nuoret yliopisto-opiskelijat näkevät ihmisläheisyyden, luonnon, monikuntaliitoksen, matkailun, meren ja Oulujoen. Uhkana he pitävät tarrautumista vanhaan teknologiakaupunki-imagoon, huonoa seutuyhteistyötä ja nuorisotyöttömyyttä.
Oulun seudun tulevaisuudeksi opiskelijat tarjoavat valittavaksi kolmea eri vaihtoehtoa: Alamäkeen mennään ja masentaa. Samoilla linjoilla kuin nytkin. Oulu -- älyn hyvä paikka elää.
Kaksi ensimmäistä ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niistä ole Oulun seudun brändiksi. Molemmat johtavat ummehtuneeseen ja nuukahtaneeseen kaupunkiseutuun.
Siksi on paikallaan pohtia, mitä nuoret opiskelijat tarkoittavat ilmaisullaan "älyn hyvä paikka elää"? Sana "äly" sisältää Oulun seudun osaamisen ja painotuksen älyliikenteeseen. Toisaalta "älyn" on murresana, lyhennys älyttömästä. Älyttömän eli älyn hyvä elinympäristö tarjoaa kaikille niin asukkaille kuin yrityksille erinomaiset edellytykset elämiseen ja toimimiseen.
Nuorten mielikuvassa älyn hyvä paikka olisi pohjoisen vihreä pääkaupunki. Se tarjoaa asukkailleen turvallisen, ekologisen ja ihmisläheisen ympäristön. Asiat hoidetaan avoimesti, jolloin kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksiin.
En koe, että nuorten maininta vihreästä pääkaupungista sisältäisi puoluepoliittisen kannanoton, vaan kyse on enemmän nuorekkaista elämäntavoista, asenteista ja arvoista.
Yrityksiäkin nuoret tutkijat olisivat valmiit tukemaan tarjoamalla käytännön apua elinkeinotoimintaan. Oulusta kehitettäisiin älyliikennekaupunki. Se on tietotekniikan lisäksi hyvää joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua. Oulussa toivo on pantava koulutukseen ja nuorisoon. Henkinen pääoma korostuu tulevaisuudessa alueiden välisessä kilpailussa. Nuoret maantieteilijät korostavat, ettei äly ei ole pelkkää insinööritaitoa. "Äly ymmärretään laajemmin; se on tilannetajua, maalaisjärkeä, arjen innovatiivisuutta ja positiivista energiaa, joita tarvitaan uuden Oulun rakentamiseen."
Oulun tulevaisuuskuvan pohdiskelu ei saa jäädä uusien iskulauseiden hakemiseksi. Brändissä on oltava sisältö. Oulun seudulla tarvitaan myönteistä asennemuutosta, jotta mielikuvat paikalleen juuttuneesta teknologiakaupunki Oulusta saadaan muutettua. Näin imagotyölle ja brändin rakentamiselle tarvitaan pohjaa.
Oulussa kaivataan nuorten vallankumousta. Nuorille kätevin tapa valtaan olisi äänestää vaaleissa nuoria.