Vaalilautakunnat ovat merkittävässä asemassa äänioikeuden ja demokratian varjelijana. Tänä keväänä on ollut kahdet tärkeät vaalit.
Julkisuudessa on esiintynyt näkemyksiä lautakuntien kokoamisen vaikeuksista. Niistä ovat kertoneet eri kunnallisjärjestöjen edustajat, joiden tehtävänä on ollut saada edustajia vaalilautakuntiin. Puoli vuosisataa työskentelyssä mukana olleena, olen miettinyt keinoja kiinnostuksen lisäämiseksi.
1. Kunnallisvaalien jälkeisessä tilanteessa voitaisiin, muiden luottamustehtävien ohella, valita henkilöt myös neljän vuoden aikana tulevien vaalien lautakuntiin. Koska jaettavia luottamuspaikkoja on nykyään entistä vähemmän, antaisi tämä samanaikainen valintatilanne useammalle asiasta kiinnostuneelle saada luottamustehtävän.
Aikanaan kunnallishallitukset sitten valitsevat varsinaisen vaalilautakunnan. Siihen saakka on mahdollista tehdä henkilövaihdoksia ”reservissä” olevaan lautakuntaan, jos tarvetta on.
2. Helpotetaan vaalilautakunnan paineita. Varsinkin suurissa vaalipiireissä työpäivä on raskas. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan päivän pituudeksi tulee helposti jopa 16 tuntia. Vaikka taukoja on lupa pitää, eivät ne paljon auta, kun asia on mielessä jatkuvasti.
Koska ennakkoäänestys on nykyään helppoa, voitaisiin varsinaista äänestysaikaa lyhentää kolmella tunnilla klo 12–20 väliseksi.
Toinen vaihtoehto olisi jakaa vaalipäivä kahdelle eri ryhmälle.
On esitetty moitteita ikäihmisten ”tuppautumisesta” lautakuntiin. Totuus lienee se, että nuorempaa väkeä asia ei kiinnosta ja pitkään luottamustehtävissä olleet vanhemmat ikäluokat eivät kehtaa kieltäytyä.
Rahalla on kummallinen valta. Ehkäpä palkkioita olisi syytä korottaa? Joka tapauksessa, ennen täysin sähköiseen järjestelmään siirtymistä, tarvitaan vaalilautakuntia ja toimia kansalaisten motivoimiseksi.
Seppo Jussila
Raahe
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.