Miten jää­hal­lin aitiot ovat menneet kau­pak­si?

Oulun jäähalliin rakennettiin viime kesän aikana peruskorjauksen toisessa vaiheessa kymmenen aitiota, joista yhdeksää hallinnoi Kärpät ja yhtä Oulun kaupunki. Miten aitiot ovat menneet kaupaksi, Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno?

Oulun jäähalliin rakennettiin viime kesän aikana peruskorjauksen toisessa vaiheessa kymmenen aitiota, joista yhdeksää hallinnoi Kärpät ja yhtä Oulun kaupunki. Miten aitiot ovat menneet kaupaksi, Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno?
Hyvin, mutta ottelukohtaisesti tietysti on eroja. Koko ajan tulee soittoja, ja tänäänkin olen keskustellut kymmenen eri firman kanssa. Viime Ässät-pelissä vain puolet aitioista oli käytössä, mutta sunnuntai ei ole paras päivä. Seuraava JYP-ottelu (23.11.) on yhtä vaille myyty ja joulukuun Tappara-ottelu (9.12.) on loppuunmyyty. Tällaisille aitioille oli Oulussakin aivan selvä tilaus.

Jäähallin yleisökapasiteetti (6614) pieneni aitioiden rakentamisen myötä noin kuudella sadalla. Onko siitä tullut palautetta?
Istumapaikkoja tuli noin 250 lisää, ja niitäkin saisi olla enemmän. Ne myydään aina ensimmäisenä loppuun, kuten ennenkin. Seisomapaikkoja on edelleen 1800 (entinen 2700). Niillekin on aina kysyntää.

Yhdeksästä aitiosta Kärpät on vuokrannut koko kauden kattavalla sopimuksella kaksi. Mitä ottelukohtainen vuokraus maksaa ja mitä se sisältää?
Kysyntä ratkaisee eli riippuu pelistä. Tähän mennessä hintahaarukka on ollut 500-2000 euroa, ja se sisältää viisitoista lippua aitioon, jossa luksuksena on videotaulu. Aitiovieraat voivat tulla otteluun jo kaksi tuntia ennen ottelua ja ottaa siellä vaikkapa konjakit. Niin ja ottelun jälkeen on vapaa pääsy Kärppäklubille jälkipelejä varten. Käytäntö on sama kuin suuressa maailmassa.

On varsin epätavallista, että urheiluseura osallistuu käyttämänsä kunnallisen rakennuksen remonttikustannuksiin eli tässä tapauksessa Kärpät pani omia rahojaan miljoona euroa, jotta aitiot olisi rakennettu. Yhden aition Kärpät "lahjoitti" kaupungille.

Halusimme tarjota yhteistyökumppaneille parempia palveluita ja luoda areenamaisen ilmapiirin. Eihän se mikään bisnes ole, emmekä saa välttämättä koskaan omiamme pois.

Onko jäähalli nyt Kärppien näkökulmasta riittävän uudenaikainen?
Remontti onnistui erinomaisesti ja vielä aikataulussa. Siitä kaupungille ja urakoitsijalle iso kiitos. Mutta kun hitech-kaupungissa elämme, kattoon pitäisi saada iso videotaulu, josta voi näyttää elävää kuvaa.

Vuonna 1975 rakennetun jäähallin seinässä seisoo kaksimetrisin kirjaimin, että "Jäähalli". Miksi Kärpät markkinoi rakennusta Areenana?
Areenoita pitää saada olla muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Kyllä meillä täällä pitää uskaltaa puhua Areenasta.

Ilmoita asiavirheestä