Miten hallita aikaa niin, että ren­tou­tu­mi­sel­le­kin jää tilaa? Ou­lu­lai­so­pis­ke­li­ja: "Tär­kein­tä jak­sa­mi­sel­le on ehtiä möl­löt­tää välillä kotona"

Opiskelijoiden jaksamisesta yhä paineisemmassa opiskelumaailmassa puhutaan paljon.

Tuomas Timonen
Tuomas Timonen
Kuva: Ester van Dam

Kuudennen vuoden opiskelija Tuomas Timonen rentoutuu esimerkiksi juomalla teetä ja kuuntelemalla podcasteja.

– Tärkeintä jaksamiselle on ehtiä möllöttää välillä kotona, kertoo oululainen historian opiskelija Tuomas Timonen.

Hän tekee arkisin gradua, käy töissä ja toimii opiskelijajärjestön puheenjohtajana. Nytkin on loppuviikosta luvassa ympäripyöreitä päiviä. On helppo uskoa, että rentoutumishetkiä tarvitaan.

Ei oikeastaan ole väliä, mitä Tuomas kotona möllöttäessä tekee, kunhan saa olla rauhassa. Yleensä hän pistää puhelimen jonnekin nurkkaan ja rentoutuu. Podcasteja kuunnellessa kuluu helposti kaksi litraa teetä.

Tuomas on asian ytimessä, kertoo Oulun yliopiston opintopsykologi Pia Partanen. Tärkeintä on saada välillä ajatukset pois opiskeluista. Tai opiskeluista ja työstä, joista monen opiskelijan arki koostuu.

– Jos opiskeluajatukset pyörivät mielessä kaikessa tekemisessä, niin se on merkki siitä, että arjen tasapainoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Jos kuvioihin tulisi myös nukahtamisvaikeuksia ja univelkaa, ollaan Pia Partasen mukaan jo aika pitkällä. Monilla alkavat tässä vaiheessa kärsiä myös sosiaaliset suhteet, kun kavereiden näkemiseen ei ole aikaa eikä jaksamista.

Viimeistään silloin opiskelijan kannattaa hakea apua.

– Joskus selviää kurssimäärän keventämisellä. Sitä varten kannattaa käydä omaopettajan juttusilla, Partanen kertoo.

Ellei se riitä, kannattaa mennä opintopsykologille. Siellä yleensä käydään läpi opiskelu ja sen ympärille rakentuva arki ja mietitään, pitäisikö esimerkiksi opiskelutaitoja kehittää. Myös tapaa suunnitella omat opinnot voidaan miettiä uusiksi.

“Monen sadan sivun tenttialueen lukemisen voi jakaa useammalle viikolle.”
Pia Partanen opintopsykologi

Suurin kompastuskivi on, että kursseja on helppo kahmia liikaa. Kurssista vain osa koostuu luennoista – yleensä kurssiin sisältyy myös itsenäistä työskentelyä, kuten ryhmätöitä, esseitä ja tenttiin lukua.

– Monesti kurssi näyttää kevyeltä kalenterissa, kun lukujärjestyksessä näkyvät vain luennot. Se on harha, Partanen sanoo.

Tuomas Timonen tunnistaa ilmiön. Kursseja tulee otettua liikaa, koska ne näyttävät vievän kalenterista vain vähän aikaa.

– Itse olen tehnyt niin kerran. Opin silloin virheestäni, Tuomas sanoo.

Pia Partanen neuvoo, että kaikki kurssiin menevä aika kannattaa tehdä näkyväksi kalenteriin. Mitä tehtäviä kurssilla tehdään? Paljonko mikäkin tehtävä vie aikaa? Milloin tehtävä kannattaa aloittaa? Niin tehtävät saavat hahmon, eivätkä ne ala kasautumaan.

Vasta sitten kannattaa miettiä, mahtuuko tähän lisäksi vielä jotain muuta, esimerkiksi lisää kursseja tai opintojen ohella tehtäviä töitä.

Itsenäisiä tehtäviä suunnitellessa auttaa, kun ne pilkkoo pieniin osiin.

– Monen sadan sivun tenttialueen lukemisen voi jakaa useammalle viikolle. Ei ole tavatonta, että tenttiin luetaan monta viikkoa, Partanen sanoo.

Partasen mukaan opiskelijat kokevat vaikeaksi sen, että yliopisto-opiskelijalta vaaditaan itseohjautuvuutta.

– Lukiosta tulevalle iso yllätys on usein valmiiden rutiinien puute ja vaatimus, että pitää rakentaa arki kokonaan itse, suunnitella ajankäyttö ja arvioida jaksaminen moniin eri asioihin, Partanen sanoo.

Aloitteleva opiskelija kohtaa usein myös suuren elämänmuutoksen. Muutetaan ehkä eri paikkakunnalle ensimmäiseen omaan asuntoon, ja kaveriporukka vaihtuu. Vaikka ne olisivat myönteisiä muutoksia, ne kuitenkin kuormittavat.

– Ensimmäinen opiskeluvuosi on uuteen totuttelua ja erilaisten opiskelutapojen opettelua, Partanen toteaa.

Lapin yliopistossa tukea arjen ja opintojen yhteensovittamiseen antavat korkeakoulukuraattorit Maija Törmänen ja Paula Perttunen, joiden asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti viime vuosina.

– Suorituspaineet opiskelussa eivät ole vähentyneet ulkoisten rajojen lisääntyessä. Rajoitettu opintotuki ja valmistumisaika haastaa opiskelijoita yhä enemmän, ja samalla omaa kilpailukykyä työmarkkinoilla pitäisi vahvistaa jo opiskeluaikana, Törmänen sanoo.

Huoli toimeentulosta motivoi tekemään opintojen ohella töitä. Lisäksi monet rakentavat uraansa jo opintojen aikana, jotta työpaikka varmasti löytyisi valmistumisen jälkeen.

Tuomas Timonen on tehnyt opintojen ohella töitä, jotta saisi työkokemusta ja rahaa opintotuen päälle. Hän on tehnyt satunnaisia sijaisuuksia esimerkiksi opettajana, ja nyt graduvaiheessa hän on töissä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin arkistolla.

Oulun ammattikorkeakoulun opintopsykologi Antti Äijänen sanoo, että työskentely opintojen ohella ei automaattisesti tarkoita, että burnout häämöttää. Tärkeää on puhua työnantajan kanssa avoimesti. On hyvä pystyä sopimaan, että jos opintojen kanssa tulee tiiviimpi jakso, työaikaa vähennetään sen mukaan. Vastaavasti voi luvata tehdä kevyempänä aikana vähän enemmän töitä.

– Samalla tulee opeteltua työelämätaitoja.

Tuomas on tehnyt juuri niin eli keskustellut työnantajan kanssa etukäteen opintojen ja töiden sovittamisesta yhteen. Hänellä on 50-prosenttinen työaika, mutta työnantaja joustaa, jos gradun teossa tulee tärkeitä, läsnäoloa vaativia päiviä.

– Graduseminaarien vuoksi on pari kertaa siirretty työpäiviä, Tuomas sanoo.

Lapin yliopistossa on Pohjois-Suomen erikoisuus, taiteiden tiedekunta. Myös Oulun ammattikorkeakoulussa voi opiskella luovia aloja. Mitä erityistä luovan alan opiskelijoiden jaksamisessa on, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opintopäällikkö Janette Tolppi?

– Yhteiskunta edellyttää opintojen nopeaa etenemisestä, mutta luovuuden koetaan vaativan aikaa. Tämä ristiriita voi aiheuttaa taidealan opiskelijalle paineita.

Oulun ja Lapin yliopistoissa ja Oulun ammattikorkeakoulussa on pyritty ottamaan opiskelijoiden jaksaminen huomioon. Omaopettajan kanssa voi keskustella, jos on tarvetta edetä peruskäytäntöä maltillisemmin. Opintopsykologi voi laatia suosituksen opiskelun erityisjärjestelyistä.

– Yliopisto kuuntelee tarkalla korvalla opiskelijoiden palautetta ja siten kehittää opetusta ja sen järjestämistä. Yliopistolla toimii opetuksen kehittämistyöryhmä, jossa on mukana myös opiskelijaedustajat, Paula Perttunen sanoo.

Tuomaksen mielestä oman oppiaineen henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä vallitsee hyvä luottamus. Opettajien puoleen ei olisi vaikea kääntyä, jos jaksamisen kanssa olisi ongelmia.

– Meillä on ymmärtävä henkilökunta. Jos menisi sanomaan vastaanottoajalla, että voiko jättää luennolle tulematta jaksamisen takia, niin varmasti ymmärtävät.

Juttu on julkaistu alun perin Kalevan Opiskelu & ammatit -liitteessä 4.2.2020.